Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Aspekti > Yleistä > Aspektiterminologiasta > § 1500 Perfektiivisyys, resultatiivisuus, teonlaatu ja muut

§ 1500 Perfektiivisyys, resultatiivisuus, teonlaatu ja muut

Taustoittava pykälä

Kielten aspektisysteemit eroavat toisistaan. Joissakin kielissä rajattuutta ilmaistaan morfologisesti, esim. verbiprefikseillä, toisissa taas erilaisten rajaa ilmaisevien adverbiaalien avulla. Myös eri kielten tutkimuksissa ja kieliopeissa termiä aspekti ja siihen liittyviä käsitteitä käytetään sangen epäyhtenäisesti. Samalla termillä voidaan tarkoittaa eri asioita tai samasta asiasta puhutaan eri termeillä. Esimerkiksi rajatun aspektin ohella kirjallisuudessa käytetään myös termejä perfektiivinen tai terminatiivinen aspekti ja rajaamattoman aspektin ohella termejä imperfektiivinen, kursiivinen tai duratiivinen aspekti.

Fennistisessä kirjallisuudessa keskeinen käsite on ollut resultatiivisuus eli tulokseen johtavuus, jota on käytetty erityisesti objektin sijanvaihtelun tarkastelun yhteydessä. On puhuttu resultatiivisista verbeistä, esim. löytää, tappaa, unohtaa, ja vastaavasti resultatiivisista lauseista. Resultatiivisuuden vastaparin ovat muodostaneet irresultatiiviset verbit, esim. tunnetta ja edestakaista liikettä kuvaavat verbit kuten rakastaa, heiluttaa, jotka eivät ilmaise luontaisesti tulokseen johtamista. Kvasiresultatiivisiksi on nimitetty verbejä, jotka kuvaavat toisaalta jatkuvaa tilaa ja voivat esiintyä keston osman sisältävässä lauseessa niin kuin irresultatiivit, mutta saavat kuitenkin resultatiivien tapaan totaaliobjektin. Tällaisia ovat mm. kognitiiviset verbit kuten tietää, muistaa sekä suhteita kuvaavat verbit kuten sisältää, omistaa: Tiedän asian ’olen tietoinen’, Kuori sisältää vain laskun. (T. Itkonen 1976a.) Tässä kieliopissa termi resultatiivinen esiintyy ylipäänsä tulokseen johtamisen merkityksessä, myös muutoin kuin transitiiviverbien yhteydessä, esim. Lasi putosi ja särkyi; Hämmästyin tosi paljon. Resultatiivisuus laajassa mielessä on keskeinen myös termissä resultatiivimuotti (» § 482).

Käsite teonlaatu (tekemislaatu, Aktionsart) esiintyy kirjallisuudessa eri merkityksissä. Usein sillä viitataan verbilekseemien aspektiominaisuuksiin. Fennistiikassa teonlaaduista on puhuttu etenkin verbijohdosten yhteydessä (esim. Penttilä 1963: 533–534). Yleiskielitieteellisessä aspektitutkimuksessa sitä käytetään myös verbien, predikaattien tai tilannetyyppien luokituksissa.

Keskeisenä verbien tai predikaattien aspektuaalisten teonlaatujen tai tilannetyyppien luokituksen lähtökohtana on aspektiluokkien nelijako (mm. Vendler 1967b): tila (esim. olla, tietää, rakastaa kielioppia), toiminta (juosta, kävellä metsässä, pyöriä), suoritus (rakentaa, kirjoittaa kirje, juosta kilometri) ja saavutus (huomata painovirhe, kuolla, voittaa kilpailu). Tällainen verbien sisäisiin ajallisiin ominaisuuksiin perustuva jaottelu on keskeinen aspektin käsittelyssä myös tässä kieliopissa.

Sellaisia käsitteitä kuin teelinen ja ateelinen, resultatiivinen ja irresultatiivinen, dynaaminen ja statiivinen käytetään kirjallisuudessa puhuttaessa niin verbeistä, lauseista kuin tilanteistakin. Näin tehdään myös tässä kieliopissa, joskin termejä teelisyys ja ateelisyys pyritään käyttämään ensisijaisesti tilanteiden piirteinä ja termejä rajapakoinen, rajahakuinen ja rajaava verbien piirteinä.

Rajattuus ja rajaamattomuus ovat pääasiassa lausetason termejä, mutta yleisluontoisuutensa vuoksi niitä käytetään paikoin muutoinkin. Vastaavasti termejä tila ja tapahtuma sekä punktuaalinen tapahtuma, toiminta ja teko käytetään ensisijaisesti tilannetyypeistä, mutta tarvittaessa käytetään myös verbeistä esim. ilmauksia tilaverbi, tapahtumaverbi ja tekoverbi.

Useimmat aspektiin liittyvät jaottelut – esim. tilannetyyppien ja niitä kuvaavien verbien luokitukset – eivät ole absoluuttisia eivätkä jäännöksettömiä. Myöskään sellaiset käsitteet kuin muutos, tulos ja agentiivisuus eivät ole yksiselitteisiä. Monilla verbeillä on useankinlaista käyttöä, mutta yleensä on mahdollista erottaa prototyyppiset tapaukset.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Yleistä

Aspektuaaliset tilannetyypit

Verbi ja lauseen aspekti

Keston ilmaus ja lauseen aspekti

Verbiliitto ja lauseen aspekti

Aspektin ja kvantiteetin suhteesta

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot