Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Tempus > Tempusjärjestelmä kokonaisuutena > § 1550 Kokoavasti tempusjärjestelmästä

§ 1550 Kokoavasti tempusjärjestelmästä

Kokonaisuutena tempusjärjestelmää voi tarkastella siltä kannalta, kuinka eri viittaussuhteet suhteutuvat toisiinsa. Asetelmassa 180 tempukset on esitetty puheena olevan tilanteen tapahtuma-ajan ja ilmauksen esittämishetken eli puhehetken keskinäisen suhteen näkökulmasta.

Asetelma 180: Tempukset tapahtuma-ajan (T) ja puhehetken (P) kannalta
T = P T < P P > T
Preesens: Sataa. Imperfekti: Eilen satoi. Futuuri: Lähden huomenna.
    Perfekti: On satanut. Fut. perf.: Lähden jahka olen syönyt.
    Pluskvamp.: Yöllä oli satanut.    

Preesensissä puhehetki sisältyy tilanteen tapahtuma-aikaan. Imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti puolestaan ilmentävät tilanteen aiemmuutta suhteessa puhehetkeen. Yksinkertainen futuuri (Tulen pian) ja futuurinen perfekti (Lähden jahka olen syönyt) sijoittavat tilanteen puhehetkeä myöhemmäksi.

Asetelmassa 181 tempukset on esitetty siltä kannalta, miten niissä tilanteen tapahtuma-aika (T) ja tarkasteluaika eli viittaushetki (V) suhteutuvat toisiinsa. Preesensiä ja imperfektiä yhdistää se, että kummassakin tilannetta tarkastellaan tapahtuma-ajan näkökulmasta (V = T); preesens ja imperfekti ovat sillä tavoin kontekstisidonnaisia. Näin niitä voi käyttää kerronnassa, joko suorissa selostuksissa tai menneestä raportoitaessa. Myös yleisaikaiset totuudet ovat preesensmuodolla ilmaistuina voimassa puhehetken aikana, ja juuri tästä näkökulmasta niitä tarkastellaankin.

Asetelma 181: Tempukset tapahtuma-ajan (T) ja viittaushetken (V) kannalta
T = V   T ≠ V  
Preesens T = V = P: Sataa. Perfekti T < (V = P): Olen ollut täällä.
Imperfekti (T = V) < P: Eilen satoi. Pluskvamp. T < V < P: Olin syönyt ennen kolmea.
    Futuuri (V = P) < T: Tulen pian.
    Fut. perf. P < (T < V): Tulen jahka olen syönyt.

Toisenlaisia ovat perfekti ja pluskvamperfekti, joissa tilannetta tarkastellaan myöhemmästä ajankohdasta käsin (T < V). Tähän perustuvan menneen (tai menneessä alkaneen) tilanteen relevanssin tulkinnan vuoksi ne esiintyvät myös referoinnissa ja päättelyssä.

Myös futuurisen tulkinnan saavissa ilmauksissa tilanteen tarkastelun ajankohta on eri kuin tapahtuma-aika. Yksinkertaisessa tapauksessa Tulen pian tapahtuma-aika on myöhempi kuin samanaikaiset viittaushetki ja puhehetki: (V = P) < T. Perfektimuodon sisältävässä futuurisessa ilmauksessa Lähden jahka olen syönyt tapahtuma-aika on aikaisempi kuin tarkasteluhetki T < V, jotka molemmat sijoittuvat aikasuoralla puhehetken jälkeen: P < T < V.

Kolmas näkökulma tempusten piirteisiin on esitetty asetelmassa 182, jossa tilanteen tarkasteluhetki (V) ja puhehetki (P) on suhteutettu toisiinsa.

Asetelma 182: Tempukset viittaushetken (V) ja puhehetken (P) kannalta
V = P   V ≠ P  
Preesens T = V = P: Sataa. Imperfekti (T = V) < P: Eilen satoi.
Perfekti T < (V = P): On satanut. Pluskvamp. T < V < P: Yöllä oli satanut.
Futuuri T > (V = P): Tulen pian. Fut. perf. (T < V) > P: Lähden kun olen syönyt.

Tästä näkökulmasta preesensillä ja perfektillä on yhteinen piirre: puhehetki sisältyy viittaushetkeen (P = V). Molemmissa on preesensmuoto (joka perfektissä on apuverbi olla). Preesensmuoto sinänsä ei kerro puheena olevan tilanteen tapahtuma-ajasta muuta kuin että se on menemätön suhteessa puhehetkeen; käytännössä tilanteen aika saattaa olla puhehetkeä myöhempikin. Tästä ajallisesta täsmentämättömyydestä seuraa, että preesensin voi tulkita yleisaikaiseksikin. Ja koska perfektissä yhdistyy menemättömän ja aiemmuuden piirteet, sitä ei käytetä ainoastaan menneen tai menneessä alkaneen tilanteen aikamuotona vaan myös menemättömään viittaamassa. Lisäksi preesensmuotoisessa futuurisessa ilmauksessa Tulen pian puhehetki sisältyy viittaushetkeen. Erona preesensiin ja perfektiin on se, että itse tilanne on viittaus- ja puhehetkeä myöhempi.

Imperfekti ja pluskvamperfekti edustavat tempuksia, joissa viittaushetkikin on varhempi kuin puhehetki (V < P). Ne ovat siis tempuksina aidosti menneeseen aikaan viittaavia. Silti ainoastaan pluskvamperfekti edustaa pelkkää mennyttä aikamuotoa; imperfektiä käytetään myös tulkinnaltaan menemättömän ajan ilmauksissa: Ja nimi oli? (» § 15321533). Perfektimuotoinen futuurisen tulkinnan saava ilmaustyyppi Lähden jahka olen syönyt kuuluu samaan ryhmään imperfektin ja pluskvamperfektin kanssa siinä mielessä, että viittaushetki ja puhehetki eivät ole samanaikaisia. Nyt ne vain ovat myöhempiä kuin puhehetki: (T < V) > P.

Preesens ja perfekti käyvät käsi kädessä myös kerronnassa, vastaavasti kuin imperfekti ja pluskvamperfektikin keskenään:

 
Kun olen syönyt, menen asematunneliin kauppaan. (k) | Kun olin syönyt mummo kysyi, onko huono olo. (E)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Yleistä

Preesens

Imperfekti eli preteriti

Perfekti

Imperfektin ja perfektin suhde

Pluskvamperfekti

Tulevaan aikaan viittaaminen

Tempusjärjestelmä kokonaisuutena

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot