Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Modaalisuus > Yleistä > Modaalisuuden ilmaisukeinot > Yleistä > § 1558 Kielen keinojen suhde modaalisuuden lajeihin

§ 1558 Kielen keinojen suhde modaalisuuden lajeihin

Modaalisuuden monien eri leksikaalisten ja kieliopillisten ilmaisukeinojen tehtävät ovat osittain toisiaan täydentäviä, osittain vaihtoehtoisia ja päällekkäisiä. Leksikaalisia keinoja ovat modaaliset adjektiivit (» § 15881589), modaaliverbit (» § 15621577), performatiiviverbit sekä modaaliset adverbit ja partikkelit (» § 1601). Kieliopillisia keinoja ovat verbimodukset imperatiivi (» § 1591), konditionaali (» § 15921596) ja potentiaali (» § 15971600); evidentiaalisuuden ilmaisimina myös verbin liittotempukset perfekti ja pluskvamperfekti (» § 1557, 1574). Lisäksi on modaalisuuteen erikoistuneita lausekonstruktioita kuten nesessiivirakenne X:n täytyy ~ on tehtävä ~ on aika/hyvä tehdä Y sekä erilaiset partisiipin sisältävät rakenteet kuten mahdollisuutta ilmaiseva verbiliitto on tehtävissä (» § 15841585).

Modaalisuuden ilmaisukeinoista erityisesti monien modaaliverbien tulkinta vaihtelee ja voi joissakin tapauksissa olla eriytymätönkin. Muut modaalisuuden ilmaisukeinot kuten modukset, partikkelit ja adverbit sekä erilaiset perifrastiset rakenteet ovat käytöltään erikoistuneempia kuin modaaliverbit.

Eri modaalisuuden lajeihin on osittain erikoistunut eri ilmaisukeinoja (» asetelma 185). Episteemisen modaalisuuden ilmaisemiseen käytetään erityisesti adverbeja ja partikkeleita (» § 1602), mutta myös modaaliverbejä mahtaa, taitaa ja saattaa (» § 1562). Deonttista modaalisuutta ilmaistaan taas erityisesti modaalisilla verbeillä sekä olla-verbin sisältävillä predikaateilla kuten on pakko ( » § 1581) tai verbiliitolla on tehtävä, jotka molemmat toimivat nesessiivirakenteen osana. Verbejä voida, pystyä, kyetä sekä lukuisia muita voimista ilmaisevia verbejä (esim. viitsiä, ehtiä, jaksaa) käytetään dynaamisen mahdollisuuden eri sävyjen ilmaisemiseen (» § 1584). Verbimodukset potentiaali (saapunee) ja konditionaali (saapuisi) ovat kumpikin erikoistuneet tiettyjen modaalisuuden lajien ilmaisemiseen: potentiaalilla osoitetaan episteemisyyttä, konditionaalilla monenlaista ei-faktuaalisuutta, mm. aikomusta, suunnittelua, epäuskoisuutta ja toteutumattomuutta.

Asetelma 185: Eri modaalisuuden lajeihin erikoistuneita ilmaisukeinoja
Episteeminen modaalisuus Deonttinen modaalisuus Dynaaminen mahdollisuus Ei-faktuaalisuus
adverbit modaaliverbit voida, pystyä, kyetä konditionaali
mahtaa, taitaa, saattaa olla-verbin sisältävät predikaatit viitsiä, ehtiä, jaksaa  
potentiaali      

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Yleistä

Modaaliverbit

Modaaliset verbirakenteet

Modaaliset adjektiivit

Modukset

Modaaliset adverbit ja partikkelit

Modaalisuus ja kielto

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot