Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kielto ja kielteiset ilmaukset > Kiellon ilmaisukeinot > Kieltosana verbinä ja partikkelina > § 1623 Kieltoverbi ei ja sen poisjäänti

§ 1623 Kieltoverbi ei ja sen poisjäänti

Kieltosana ei toimii tavallisesti apuverbinä, joka kongruoi lauseen subjektin kanssa persoonassa ja luvussa. Kieltoverbillä on taivutusmuodot aktiivin indikatiivin preesensissä (en, et, ei, emme, ette, eivät) sekä imperatiivissa (älä, älkää, älkäämme, älköön, älkööt, puheessa myös el-) (» § 108109). (Kieltolauseen sanajärjestyksestä » § 1387; ks. myös » § 12041205.)

 
Mutta ilman kelloa en yksinkertaisesti tulisi toimeen, kuten eivät varmaan monet muutkaan. (yo) | Ulkomaalaisilta emme ota mitään, koska heillä ei ole apurahamahdollisuutta. (l) | – No antaisiks sä kympin. – E- em mä osaa sanoa. (p) | älä nyt väitä ettet sä oo menos maanantaina (p) | Älkää antako periksi! (k) | – – herkkävatsaiset älkööt vaivautuko, – –. (l)

Ei on paradigmassa tunnusmerkitön yleismuoto. Se esiintyy myös kielteisissä passiivimuodoissa:

 
Tässä ei valmisteta avaruusrakettia Tähtien sota ‑elokuvan seuraavaan osaan – –. (l) | – – ei me olla jaksettu tehdä mitää sen jälkee ku Mara meni töihin – – (p)

Kieltoverbillä ei ole infiniittistä muotoa, joten esim. kielteisiä infiniittisiä rakenteita ei sen avulla muodosteta (vrt. MA-infinitiivin abessiivi » § 1627):

 
Kuulin hänen tulleen. *Kuulin hänen ei tulleen.
Malttaisitko olla puhumatta. *Malttaisitko ei puhua.

Kieltoverbin yhteydessä esiintyy etenkin puhutussa kielessä yleisesti inkongruenssia (» § 1289). Puhutussa kielessä kieltoverbi saattaa joskus puuttuakin. Esimerkiksi pelkkä pääverbin kieltomuoto riittää siihen, että lause tulkitaan kieltolauseeksi:

 
mää viittinym mennä (Masku; Savijärvi 1977a: 28).

Kielteisyyden merkkinä saattaa kieltoverbittömässä lauseessa toimia pääverbin kieltomuodon lisäksi mm. liitepartikkelin ‑(kA)An sisältävä tai muu kieltohakuinen sana, partitiiviobjekti tai ‑subjekti (» § 1635) tai voimasana (» § 1725).

 
Sulla ittelläs mittään olluk kus sä tähän tulit. (Suoniemi; Savijärvi 1977a: 28) | ommoo mehteesäkkäät talolliset soanneet hakatak. (Värtsilä; mts. 34) | Hää vielä mitään tajua, pää on tyhjä ja korvatkin solmussa! (k) | – – mä sua mitään yritä, – –. (k) | Tää on nyt kyttien asia. Ne hoitaa tämän – –. – Vittu ne mitään saa kiinni. (k) | Tänään muka uudistin wildeast-koneen tunnarin, mutta paskat se näytä toimivan. Missähän mättää? (E)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Yleistä

Kiellon vaikutusala

Kiellon ilmaisukeinot

Kieltohakuisuus

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot