Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Sanarakenne ja sananmuodostus > Muuta sananmuodostusta > Lyhentäminen > § 167 Lyhennesanat ja typistesanat: info, ale, desi, kilo, ope

§ 167 Lyhennesanat ja typistesanat: info, ale, desi, kilo, ope

Lyhennesanoja ovat lekseemit, joista puuttuu lähtösanaan tai ‑sanoihin nähden jokin osa tai osia. Lyhennesanat jaetaan typistesanoihin, kirjainsanoihin (» § 169) ja koostesanoihin (» § 170).

Typistesana on muodostettu siten, että pitemmästä sanasta on poistettu jokin osa, yleensä lopusta. Typistesana voi perustua niin omaperäiseen (a) kuin vierassanaankin (b) ja on tyypillisesti kaksitavuinen ja vokaaliloppuinen.

(a)
ale (< alennusmyynti), ope (< opettaja)
(b)
info (< informaatio), sellu (< selluloosa)

Typistesanat ovat yleensä substantiiveja, myös erisnimiä kuten Kale (< Kalevi), Mitsu (< Mitsubishi), mutta joskus muidenkin sanaluokkien sanoja, esim. suht (< suhteellisen), eivät kuitenkaan verbejä. Usein typistesana on yhdyssanan määriteosana:

(c)
aluvanne ’alumiini-’, vakiasiakas ’vakituinen, vakio-’ | euro- ’Euroopan, eurooppalainen tms.’, digi- ’digitaalinen’ (skt), eko- ’ekologinen’

Typistesanoissa on myös sellaisia, jotka ovat lähtöjään yhdyssanoja (d). Niistä puuttuu yhdysosa, yleensä sanan lopusta:

(d)
osake (< osakehuoneisto), räkätti (< räkättirastas) (PS), kehä (< kehätie), rysty (< rystylyönti), pitkäsoitto (< pitkäsoittolevy) (skt) | Vierasperäisiä: homo (< homoseksuaali), poli (< poliklinikka), desi (< desilitra), kilo (< kilogramma), sentti (< senttimetri)
 
Hän on uinut selkää, vapaata, rintaa ja perhosta – –. (l) | Suomalaiset lääkärit Euroopan innokkaimpia röntgenien [’röntgenkuvien’] otattajia (L) | Genevestä lähti yöllä liikesuihku [’liikesuihkukone’] Salzburgiin – –. (K)

Jotkin tällaiset sanat ovat monimerkityksisiä ja niiden merkitystulkinta siten tilanteinen, esim. hovi ’hovioikeus’ ~ ’hovimestari’, kauno ’kaunokirjoitus’ ~ ’kaunokirjallisuus’ (L).

Joskus typistesana on alusta eikä lopusta lyhentynyt:

(e)
nisti (< heroinisti) (PS), pami (< Diapam) (k), Jatta (< Marjatta) | pyörä ’polkupyörä’ (PS), kopteri ’helikopteri’ (skt), Torppa ’Kalastajatorppa’ (L)

Vierassanojen loppuosat saattavat tulla käyttöön uusien sanojen yhdysosina (» § 152) ja jopa itsenäisinä sanoina, esim. fobia, ismi.

Typistesana on usein tyylisävyltään epämuodollinen tai leikillinen, kuten esim. dino, kroko, gyne, inva, mari, preli, prole, promo, vibra. Joskus lyhentynyt sana kuitenkin on neutraalin vakiintunut: akku (< akkumulaattori), auto (< automobiili), porno (< pornografia), reuma (< reumatismi).

Huom. Luonteeltaan lyhentävää on myös slangijohdosten muodostus (» § 206–). Tällaista alkuperäistä sanavartaloa typistävää sananmuodostusta edustavat esim. sanat reksi, maikka, korppi (< korpraali), luti, mas(s)u, essu, vessa, Hessu, kossu, possu, jallu, punkku, rafla. Niihin sisältyy johtimen kaltaisen aineksen lisäämistä tai sanavartalon muuta muovaamista.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Johto-opin käsitteitä

Muuta sananmuodostusta

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot