Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Vaihtoehtokysymykset > Verbikysymys ja muut yksinkertaiset vaihtoehtokysymykset > § 1689 Tyypit tuletko sinä, sinäkö tulit ja tuletko vai et

§ 1689 Tyypit tuletko sinä, sinäkö tulit ja tuletko vai et

Yksinkertaisen vaihtoehtokysymyksen perustyyppi on verbikysymys. Siinä liite ‑kO, puheessa myös ‑ks tai ‑k, liittyy finiittiverbiin, liittomuodoissa olla-apuverbiin tai kieltoverbiin (» § 1694–, 1701 huom.). Tällainen kysymys on verbialkuinen. Suppeakäyttöisempiä ovat sellaiset kysymyslauseet, joissa ‑kO liittyy muuhun kuin finiittiverbiin: nominaaliseen tai adverbilausekkeeseen, joskus partikkeliin. Niillä on tarkemmat ennakko-oletukset kuin verbikysymyksillä. Niitä sanotaan lausekekysymyksiksi.

 
Verbikysymys Lausekekysymys
Onko täällä ketään? Sinäkö siellä olet?
Olisiko minusta ollut apua? Sielläkö sinä olet?
Voiko sinne tulla? Joko siellä sataa?
Etkö saanut viestiäni? Itkeäkö tässä pitäisi?

Verbi- ja lausekekysymyksiin on erilaiset minimivastaukset (» § 1680). Kummankin vastaukseksi käy kO-liitteellisen aineksen toisto ilman liitettä; minimivastauksena voi olla myös kieltosana. Lausekekysymyksen toinen minimivastaus sen sijaan on partikkeli niin, joka ei käy vastaukseksi verbikysymykseen. Partikkelit joo ja kyllä käyvät molempiin.

 
Verbikysymys: Onko täällä siivottu? Minimivastaus: On. ~ Ei (ole). ~ Joo.
~ Kyllä. ~ *Niin.
Lausekekysymys: Sinäkö siellä olet? Minimivastaus: Minä. ~ Niin. ~ Joo.
~ Kyllä.

Interrogatiivisessa infinitiivilausekkeessa kO-partikkeli liittyy infinitiiviin: Uskoako ihmiseen. Tämä ei tee lausekkeesta aidosti kysyvää vaan retorisen, eikä siihen ole mitään tiettyä tyypillistä minimivastaustakaan.

Yksinkertainen vaihtoehtokysymys voidaan purkaa disjunktiiviseksi kysymykseksi, jossa vai-konjuktio liittää myönteiseen verbikysymykseen sen kielteisen vastineen:

 
Yksinkertainen   Disjunktiivinen
Riittääkö tämä? = Riittääkö tämä vai ei[kö tämä riitä]?

Minimivastauksena kumpaan tahansa esiintyy joko kysymyksen myönteinen (riittää) tai kielteinen osa (ei). Yksinkertainen ja sitä periaatteessa vastaava disjunktiivinen kysymys eivät kuitenkaan ole käytössä samanarvoisia (» § 1698).

Puhutussa kielessä, yleisimmin Kaakkois- ja Itä-Suomessa sekä pääkaupunkiseudulla, ei yksikön 2. persoonassa olevassa verbikysymyksessä ole aina liitepartikkelia ‑kO ~ -ks. Tällöin subjektipronomini on pakollinen ja sanajärjestys VS osoittaa kysymysfunktiota:

 
Haluut sä lisää jälkkärii? | Olit sä eilen siel kokouksessa? | oot sie usseest käynt siel (Viipurin mlk, MA) | tarviit sie näitä (Sääminki, MA) | kuulet sie nyt paremmin (Myrskylä, MA) | Oot sä saanu juotavaa? (TV; Forsberg 1994)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot