Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Vaihtoehtokysymykset > Verbikysymys ja muut yksinkertaiset vaihtoehtokysymykset > Vaihtoehtokysymysten tulkinnoista > § 1692 Fokusoimaton lausekekysymys; vastakysymys

§ 1692 Fokusoimaton lausekekysymys; vastakysymys

Fokusoimattoman lausekekysymyksen ennakko-oletukset ovat vähäisemmät kuin fokusoidun. Kuten fokusoitukin, se toimii arvauksena tai edeltävästä tekstistä tehtynä päätelmänä, jolla puhuja ehdottaa, että lauseen tarkoittama asiaintila pätee. Erona on se, että fokusoimaton vaihtoehto ei kohdista kysymystä lauseen yhteen osaan vaan siihen, pitääkö koko lauseen sisältö paikkansa. Tässä suhteessa se muistuttaa verbikysymystä: Mikä siis on ajan haaskausta? Sekö että istuu autossa tunnin ylimääräistä? (l); vrt. Onko se se, että istuu autossa tunnin ylimääräistä?

(a)
Minun on yksinkertaisesti pakko antaa lehdille jotain, Uusitalo sanoi. – Ne pommittavat minua tauotta, utelevat nimenomaan murhayrityksestä… Ja sinäkö olet edelleen varma että se oli vahinko? (k) | – Minne tuo rouva meni? – Tässä hotellissa ei seurailla asiakkaitten menemisiä. Onko teillä huone tai haluatteko ottaa sellaisen? – Tekö ette siis sano sitä? – En sanoisi jos tietäisinkin. (k) [vain repliikit esitetty]
J: Ai niin siis työkö että tulis sinne keskiviikkona sitte välttämättä.
M: Eiku se minua justtii että kuinka pitkkää kuinka myöhään meillä männöö siellä. (p)

Fokusoimaton lausekekysymys voi olla kielteinen, ts. esittää kielteisen päätelmän: tekö ette siis sano; siis työkö että tulis. Fokusoitu lausekekysymys, jossa tarkasteltavana on yksi vaihtoehto, ei pragmaattisista syistä voi helposti olla kielteinen.

Fokusoimattomia lausekekysymyksiä on esim. kirjoitettujen tekstien kysymysmuotoisissa otsikoissa ja erilaisissa dialoginomaisissa yhteyksissä; lausumista voi puuttua finiittiverbi (b). Nämäkin voivat olla kielteisiä (c).

(b)
Kuusivuotiaanako kouluun (l) [otsikko] | Mediako luo muodinkin? (l) [otsikko] | Kotivideotko hauskoja? Markus Kajo väittää kieli poskessa, että ovat ne. (l)
(c)
Sairaaloitako ei tarvita? (l) | – Suomessako ei kalkkunoita kasva? (E)

Liite ‑kO voi liittyä myös interrogatiivipronominiin (d) tai että-konjunktioon (e) ja merkitä lauseen vastakysymykseksi.

(d)
Miksikö harrastamme saappaanheittoa? Tämä on niin hullu laji! (l) | Kukako koulun siivosi paperinsilpusta, heinäpaaleista ja jauholiisteristä? No, kakkosluokkalaiset, tietty. (l)
(e)
Siis, kylähullun maine antaa etuoikeuden sosiaaliseen kanssakäymiseen omien mieltymysten mukaisesti ilman kansallisuuksien tapavaatimuksiakin. Ettäkö kaikki kylähulluiksi? (l)

Tyyppi (e) vastaa fokusoimatonta lausekekysymystä Kaikkiko kylähulluiksi? (Konjunktiosta etteikö » § 1159.) Fokusoidun ja fokusoimattoman ero ei kuitenkaan ole vastakysymyksissä relevantti.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot