Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Retoriset kysymykset > § 1706 Retoristen kysymysten käyttöä

§ 1706 Retoristen kysymysten käyttöä

Se, että retorista kysymystä ei yleensä ole tarkoitettu vastattavaksi, näkyy keskustelussa esim. siinä, että se esiintyy monologivuoron osana (a). Kysymyksen tulkintaa retoriseksi osoittaa myös se, että kysymysmuotoinen vuoro saa jälkijäsenekseen mm. samanmielisyyden ilmauksen, jollaisella reagoidaan väitteeseen (b). Kun kysymys esiintyy vastauksen paikalla (c–d), se toimii enemmänkin arviona tai kannanottona kuin edellyttää vastausta.

(a)
A: Mä aattelin et voiku mä en kaatuis mut mä aattelin et se taksi on siinä vie- taksiautot siinä vieres et nyt ku mä rojahdan tonne maahan niin siinä sitä on. No enkös menny polvilleni. K: Hmhh (p)
(b)
NM: Vaikee on nääs Soteval sillon ku kiire on piru vie ni, et potkasta helveti hyvä mies, pois ni, mistäs sie otat sen
UM: Mistäs otat  [viikon  [ajaks toisen tilalle
NM:   [Nii,  [ei voi tehdä.
HK:     [Ei voi, ei voi juu. (p)
(c)
J: Onks se nyt nii hirmune?
M: Noh, miten sen nyt ottaa. (p)
(d)
Veke: ↑No moi Kake,
Kake: Mitä uk↑ko?
Veke: Paskaaks tässä. On niin saatanan kipeet lihakset et ei varmaan ikinä oo ollu. (p)

Jotkin retorisina pidettävät kysymystyypit ovat samalla kertaa kysyviä ja syyttäviä. Näitä ovat varsinkin sellaiset miksi- ja miten-kysymykset, joissa kysymyssanaan on liittynyt inessiivimuotoinen voimasana (e). Sellaiset kysymykset, joissa mitä-sanaa käytetään merkityksessä ’miksi’, ovat sävyltään syyttäviä tai paheksuvia (f). Syytökset implikoivat kielteistä väitettä. Lause tyyppiä Miksi teit sen? sisältää usein implikaation ’ei olisi pitänyt tehdä sitä’ (» § 1688). Varsinaisista retorisista kysymyksistä syytökseksi tulkittavat poikkeavat kuitenkin siinä suhteessa, että niihin on mahdollista tarjota vastausta.

(e)
Kirosin, etten ollut ottanut sanelijaa mukaan. Ja miksi hitossa en huomannut tätä aikaisemmin? Viime vuonna. (k)
(f)
– – mitä sä siinä seisot. (k) | – Mitä sä tämmösiin tuut kun et pärjää, isokokoinen komea, lujanaamainen nainen uhoaa päätä pitempänä. (k) | Mitä se noita nyt jankkasi, olisi pitänyt puolensa silloin kun riideltiin. (k)

Huom. Omana kiteytyneenä konstruktionaan voi pitää interrogatiivimuotoista ilmaustyyppiä mitä se x:lle ~ x:ään kuuluu, jonka merkitys on ’ei ole x:n asia’.

 
Mitä se kenellekään kuului, jos hän kyydissä pääsi. (k) | – Mitä se tähän kuuluu? jatkoin, mutta Salo vain toisti kysymyksensä. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot