Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Affektiset konstruktiot ja keinot > Eksklamatiiviset lausumat > Väitelauseet ja affektisuus > Pro-sanat affektisessa väitelauseessa > § 1715 Sinä se jaksat, se on varma se, X se on, joka..

§ 1715 Sinä se jaksat, se on varma se, X se on, joka..

Tietynrakenteiset väitelauseet, joissa jokin pro-sana kuten se, siinä, sellainen tai joku on ei-referentiaalisessa käytössä, saavat affektisen tulkinnan. (Pronominien tunnusmerkittömästä, referentiaalisesta käytöstä » § 1405.) Tulkintaa kannattamassa on usein myös partikkeleita kuten vasta, kyllä, sitten tai muita lausumaan lisämerkityksiä tuovia elementtejä.

Fokusrakenne, jonka alkuasemaisen substantiivi- tai adverbilausekkeen jäljessä on ekspletiivinen pronomini se tai ne, saa affektisen tulkinnan nimenomaan konteksteissa, joissa puhetoimintana on esim. kiistely, vakuuttelu, moitiskelu tai toisaalta kehuskelu (a). Varsinkin muissa kuin subjektialkuisissa lauseissa toimii vastaavalla tavalla ekspletiivisesti partikkeli sitä (b). (Fokusoivasta lohkorakenteesta myös » § 1404.)

(a)
Monet sanoivat, että taso on kohenemassa vuosi vuodelta, mutta minä se vain säilyn ykkösenä, – –. (l) | Sinä se sitten jaksat uhota. (k) | Italialaiset ne sitten ovat ihmeellisiä. (k) | Sen ymmärsi Urho Kekkonen, ja hän se tekikin urheilullisuudesta vakavasti otettavan poliittisen ansion, – –. (k) | Museot ne aina nurkuvat ja valittelevat sitä, kun ei ole tarpeeksi rahaa hankintoihin. (k)
(b)
Osaan sitä minäkin laskea leikkiä. (k) | – Vielä sitä syödään ja juodaan. (k) | Siinä [eduskunnassa] sitä kuultiin puhetta, tuntikaupalla. (L) | Ja saksalaiset miettivät: Me sitä ollaan hyviä ja virallisia täällä Saksassa ja tehdään laatutavaraa, ja kaikkea se saksalainen keksii. (k)

Lohkeamarakenne, jossa alkuasemainen pronomini se tai ne toistuu lauseen lopussa, ilmaisee puolestaan mm. vakuuttelua (» § 10641067) (c). Näitä muistuttaa verbitön vastausidiomi sepä se.

(c)
Saan vielä katua hyvyyttäni, se on varma se. (k) | – – Se oli vauhtia se. (k) | No niin, se oli se ilta se. (k) | Teosta lukiessa tulee mieleen valistusfilosofi Rousseau. Ei hän ollut beat. Ja se on hiton reilusti sanottu, se. (k)

Yhdyslause tyyppiä se on(kin) sellainen x, että saa useimmiten affektisen tulkinnan (d). Paljoksunta tai rehentely kohdistuu proadjektiivin sisältävän substantiivilausekkeen tarkoitteeseen, jota että-lause spesifioi (myös » § 1161). Ekvatiiviset fokusrakenteet ovat tehtävältään lohkeamarakenteen kaltaisia, vakuuttelevia konstruktioita; ne ovat yleisiä esim. sananparsissa (e).

(d)
– Teillä onkin edessä sellainen remontti, että itku vielä pääsee, mies naurahteli. (k) | – – se olikin sellainen ääni, että komppania hajosi hetkessä kuin kanaparvi. (k) | Siinä se on kyllä semmoinen heppu, että lähtipä se mitä tahansa tekemään, niin kaikki se kyllä tekee. (p)
(e)
Musiikki se on, joka vetää. (l) | Kuka rahasta juoksisi? Sisäinen pakko se on, joka panee ihmisen juoksemaan. (l) | Virheliike se on, joka ihmisen liikkeessä pitää. (l)

Indefiniittistä kvanttoripronominia jotain käytetään liioittelevien nominaalisten lausekkeiden osana kannattamassa lausuman affektista sävyä (f). Jotkut ilmaukset eivät olisi kieliopillisia tai ainakaan affektisia ilman pronominia.

(f)
Tässä on kyllä jotain mätää. vrt. Tässä on kyllä mätää. [esim. paiseesta] | Hän kertoi eilen jotain niin uskomatonta. vrt. *Hän kertoi eilen niin uskomatonta. | Tää on jotain niin mahtavaa! Tää on upeeta! (E)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Yleistä

Affektisuus ja kielen tasot

Eksklamatiiviset lausumat

Imperatiivilauseen affektinen käyttö

Voimasanojen kielioppia

Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä

Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö

Toisto

Sulje kaikki tasot