Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Yleistä > § 173 Substantiivien ja adjektiivien johtamisesta

§ 173 Substantiivien ja adjektiivien johtamisesta

Nomininjohtimilla muodostetaan substantiiveja ja adjektiiveja. Nomineja johdetaan sekä nomineista että verbeistä. Nominikantoina voivat toimia substantiivit, adjektiivit ja lekseemiä edustamattomat nominaaliset vartalot sekä näitä selvästi harvemmin numeraalit ja pronominit. Osa nomininjohtimista liittyy paitsi nomini- myös verbikantoihin, esim. -isA: sopuisa (< subst. sopu), viihtyisä (< verbi viihtyä); -Os: hurmos (< subst. hurma), sidos (< verbi sitoa). Tällainen kantasanojen kahtalaisuus on kuitenkin tavallisempaa verbien johdostyypeille (» § 304–). Adverbeista nominijohdosten muodostus on hyvin rajallista (» § 372 huom.).

Nominijohdos on vokaalivartaloltaan useimmiten kolmi- tai useampitavuinen, ja nomininjohdin käsittää yleensä vähintään kaksi foneemia. Lyhyistä vokaaleista voivat sellaisenaan johtimina toimia u, y, o, ö ja i; niiden muodostamat johdokset ovat vartaloltaan tyypillisesti kaksitavuisia.

Nominien morfologiset johdostyypit edustavat samalla rakenteellisia sanahahmoja, muotteja, jotka tuottavat ja ylläpitävät sanastoa muutenkin kuin kantasanasta johtamisen keinoin. Joissain tyypeissä kantasanattomuus ja sanojen muodostuksen perustuminen muottiin on erityisen tavallista, etenkin deskriptiivisessä ja affektisessa sanastossa. (» § 147149.)

Yksi tietty nomininjohdin muodostaa yleensä joko substantiiveja tai adjektiiveja. Eräillä johtimilla, kuten -(i)nen, -(i)kAs tai -(i)lAs, voidaan muodostaa niitä molempia:

 
Substantiiveja: lapanen, ukkonen, vehnänen | asiakas, koulukas, pudokas | oppilas, potilas | Adjektiiveja: puinen, iloinen | kookas, vatsakas, maineikas | työläs, joutilas

Huom. Tässä luvussa omissa kohdissaan käsiteltävien johdostyyppien lisäksi on joitakin sikäli marginaalisia johdostyyppejä, että niihin kuuluu vain muutama lekseemi:

 
-(is)O: alhaiso, nuoriso, puoliso, yhteisö, yleisö, ylhäisö (» § 179) | ‑itse-: päitset, suitset | ‑nO: keltano | ‑ntA: emäntä, isäntä (» § 189), vihanta | -ppO: juoppo, syöppö (» § 251) | ‑ttA: navetta, Marjatta | ‑ttO: epatto, kajetto, pihatto, pyhättö

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot