Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Affektiset konstruktiot ja keinot > Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö > Nominin tunnukset > § 1732 Monikko: hyviä vointeja, brysselit ja strasbourgit

§ 1732 Monikko: hyviä vointeja, brysselit ja strasbourgit

Monikon tunnus liittyy normaalisti jaotontarkoitteisiin substantiiveihin puhuttaessa useammasta kuin yhdestä oliosta. Monikkomuotoa käytetään kuitenkin myös ainesanoista, siis jaollistarkoitteisista sanoista, esim. päästää ilmat pihalle ’tappaa’. Näin käytetty monikkomuoto on tulkittavissa muutoin kuin puhtaasti useuden merkiksi.

Myöskään kiteytyneissä tervehdyksissä ja hyvästelyissä esiintyvällä monikon tunnuksella ei ole varsinaisesti useuden merkitystä:

 
Päiviä! | Hyviä ruokahaluja ~ vointeja! | Suurkiitokset! | Terveisiä! | Tapaamisiin! Hyvät viikonloput ~ voinnit | kivat sulle
Erkki: No Lindelli Erkki tässä ↓ter↑ve?
Matti: Terve ↑terve?
Erkki: Ja oikeen hyviä juhlan alutunnelmia.
Matti: No kiitos kyllä ihan mukavat tunnelmat tässä on ja ilmatkin on ollu suhteellisen sopivia. (p)

Arkaluontoisissa tai jostain syystä kiusallisissa tilanteissa puheena olevan (yksilö)tarkoitteen esittäminen monikollisena voi olla keino esim. vähentää asian tungettelevuutta:

[Terveydenhoitaja:] Sull on nyt aika lailla eri tilanne kun (.) sillon kun edellistä olit menossa synnyttämään. Miten tota vaikuttaako se sun mielialaas jotenkin (.) oleks sä niinkun ilosemmilla mielillä taikka – –. (P) | [Lääkäri:] Niin täs on tutkittu oikeen hyvin ja (.) mitattu verenpaine ja kuunneltu sydämet ja koetettu vielä noi valtimosykkeet tuolta, (.) jaloista ja kaikki on ollu kunnossa – –. (P)
Kampaaja: Ketä siellä teillä päin sitte asukkaa näitä,
Asiakas: Kerälässä,
Kampaaja: Nii,
Asiakas: (.) No [sii-  
Kampaaja:   [eihän nää Parviaisen Paulat ja nää Hämäläisen Jarit  [asunu siellä.
Asiakas:     [ei ne asu
  s- meilläpäin, (P)  

Monikko saa aikaan myös paljoksunnan, kadehtimisen tai kehuskelun sävyn. Pitkälle kiteytyneitä ovat varsinkin olla-verbilliset konstruktiot.

 
On sinulla saarnat, Simeoni. (k) | On pirtit ja tanhuat. (k) | Kolttien nykyinen luottamusmies Pekka Fofanoff, 44, kiertää puhumassa kansansa puolesta brysselit ja strasbourgit. (L)

Eräissä affektisissa sanonnoissa kuten välittää vähät sekä voimasanan sisältävissä konstruktioissa (Paskat sillä on väliä; Vitut minä siitä) on nominien monikkomuotoja, joilla ei ole selvää monikon merkitystä.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Yleistä

Affektisuus ja kielen tasot

Eksklamatiiviset lausumat

Imperatiivilauseen affektinen käyttö

Voimasanojen kielioppia

Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä

Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö

Toisto

Sulje kaikki tasot