Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Affektiset konstruktiot ja keinot > Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö > Nominin tunnukset > § 1733 Partitiivi: on koiraa, kissaa ja lasta; on niin polleaa

§ 1733 Partitiivi: on koiraa, kissaa ja lasta; on niin polleaa

Partitiivin keskeisinä tehtävinä on ilmaista rajaamattomuutta ja distributiivisuutta (» § 1234). Sitä käytetään objektissa ja eksistentiaalilauseen subjektissa, kun sana on jaollinen. Jos partitiivisubjektina tai ‑objektina on yksiköllinen jaotontarkoitteinen sana, muttei ilmaista kvantitatiivista epämääräisyyttä eikä lause ole kielteinen, lausumalla voi olla paljouden implikaatio (a–b) tai geneerinen, toistuvuuden tulkinta (c).

(a)
On leipomiseen tarkoitettua muottisarjaa, on isää, äitiä, autoa, taloa; löytyy koiraa, kissaa ja lasta. (k) | On jo ennestään niin perkeleesti puhelinlaskua. (k)
(b)
P: ↑Entä itte,
H: No mitäs tässä. Mä tuota katselin kun on kaunista ivää ja kaikkee muuta ja soittelin tuossa jo yhdelle tuttavalle joka asuu täällä – –. (p)
(c)
Erkkilä ei käy mummojen käsilaukuilla vaan tekee isoa rikosta. (R) | Vein hänen haudalleen kynttilää ja kukkaa ja tein sillä tavalla surutyötä. (R)

Vaihtoehtokysymyksissä tai imperatiivimuotoisissa kehotuksissa ja pyynnöissä käytettyä partitiiviobjektia kuten Annatko kynää? tai Ottakaa pois takkia on tulkittavissa kohteliaisuuden merkiksi ja siten partitiivin affektiseksi käyttötavaksi. Esimerkiksi kysymyksen tyyppiä Onkohan Mari Karvistoa tässä numerossa? tulkinta kohteliaaksi perustunee siihen, että partitiivi tuo esiin kysyjän epätietoisuuden selvemmin kuin nominatiivi.

Predikatiivi on normaalisti partitiivissa, kun subjektina on monikollinen NP tai aine- tai abstraktisana (» § 946948): Rauta on painavaa; Kauppa on vähäistä; Asiat ovat vaikeita. Kun subjektin tarkoitteena on yksi olio ja predikatiivi on yksikön partitiivissa, lauseke ilmaisee kyseisen ominaisuuden esittämistä tai sillä uhoamista (d) (Yli-Vakkuri 1986: 268). Sävy on usein leikillinen. Partitiivilausekkeeseen liittyy yleisesti jokin muu affektista tulkintaa tukeva elementti kuten intensiteettisana.

(d)
Se oli niin isoa miestä. (L) | Tässä minä nyt – – olen niin pirun polleaa, niin ällöttävän viisas ja kypsä ja kaiken kokenut, – –. (k) | Se on saanu kolmannen lapsensa joka oli koliikkivauva, niin että se on nyt hiljasempaa tyttöä. (A) | Mää oon jotain koulu-uudistajaa koettanu olla koko elämäni. (TV) | Vai ollaan sitä nyt taas setää? (k) [puhuteltavan sisar saanut perillisen]

Partitiivi tuo paljoksunnan tulkinnan olla-verbillisessä kiteymässä olla yhtä x:ää: ”Kukaan ei ollut varautunut tähän. Raiskisen kohdalla kaikki on kuitenkin yhtä kysymysmerkkiä”, hän – – sanoo (L).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Yleistä

Affektisuus ja kielen tasot

Eksklamatiiviset lausumat

Imperatiivilauseen affektinen käyttö

Voimasanojen kielioppia

Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä

Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö

Toisto

Sulje kaikki tasot