Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Substantiivijohdokset > Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys > § 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus

§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus

Ominaisuudennimen johtimet ‑UUs ja ‑Us ovat semanttisesti identtisiä. Johdinten s-konsonanttiainesta vastaa muissa sijoissa kuin nominatiivissa t : d, monikossa ks:

 
‑Us : ‑Ude- : ‑Ut(e)- : ‑Uks(i)-
rikkaus : rikkauden : rikkautta : rikkautena : rikkauksia
‑UUs : ‑UUde- : ‑UUt(e)- : ‑UUks(i)-
innokkuus : innokkuuden : innokkuutta : innokkuutena : innokkuuksia

Asetelma 70 esittää ominaisuudennimien muodostuksen; johdinvariantin valinnan määrää kantasanan vartalotyyppi. Joihinkin vartalotyyppeihin voi liittyä sekä Us- että UUs-johdin (» § 178 ryhmät b–d). Johdin liittyy yleensä kantasanan vahvaan vokaalivartaloon; poikkeuksena ovat komparaatiojohdoskantainen tyyppi paremm-uus sekä sanat emänn-yys ja isänn-yys, joissa kantavartalo on heikossa asteessa.

Asetelma 70: Ominaisuudennimien muodostus
Kanta -UUs -Us
2-tavuinen    
A-vartalo kuumuus, selvyys; isyys  
AA-vartalo   harmaus, hitaus, liukkaus
e-vartalo nuoruus, pienuus, soisuus; lapsuus kaikkeus; naiseus, veljeys
ee-vartalo   ahneus, kateus, terveys
i-vartalo   kiltteys ~ kilttiys, rehtiys, siisteys; paavius, pappeus
ii-vartalo   kauneus, raittius, tiiviys ~ tiiveys
O-vartalo   heikkous, kuurous; nerous
U-vartalo   hulluus, kesyys, paksuus
Monitavuinen
A-vartalo alastomuus, ihanuus, kuuluvuus, pätemättömyys, vetelyys; johtajuus  
AA-vartalo mielekkyys; ehdokkuus, kuninkuus  
eA-vartalo   ilkeys, kalpeus, leveys
e-vartalo avoimuus, suomalaisuus; jäsenyys lyhyys, ohuus; neitsyys
i-vartalo aateluus, kumppanuus, naapuruus, pyrkyryys abstraktius, steriiliys; ministeriys, presidenttiys, rehtorius
O-vartalo kömpelyys, tökeryys; päällikkyys henkilöys, muusikkous
U-vartalo   suosittuus, tunnettuus
Esimerkeissä on ensin adjektiivikantaisia ja puolipisteen jäljessä substantiivikantaisia tapauksia.

Variantti ‑Us liittyy U-, O- ja i-vartaloihin sekä osaan kaksitavuisia e-vartaloita. Lisäksi ‑Us liittyy pitkään vokaaliin päättyviin vartaloihin sekä eA-adjektiiveihin, AA-vartaloista kuitenkin vain kaksitavuisiin. Pitkä vokaaliaines lyhenee johtimen edellä (ahta-us < ahtaa‑, valmi-us < valmii-, korke-us < korkea). Kaksitavuisen i(i)-vartaloisen kannan sisältävissä johdoksissa on kantavartalon loppuvokaalin vaihtelua i ~ e (» § 178 ryhmä a).

Variantti ‑UUs liittyy lyhyeen A:han päättyviin vartaloihin, lyhyeen e:hen päättyviin vartaloihin (kaksitavuisista e-vartaloista vain osaan » § 178 ryhmä d) ja kolmi- tai useampitavuisiin AA-loppuisiin vartaloihin. Johtimen vokaali UU korvaa kantavartalon loppuvokaalin (lyhyen tai pitkän).

Muodostukseltaan morfofonologisesti poikkeuksellisia ovat mm. sanat lyhyys (< lyhye-), neitsyys, ohuus (esiintymättömiä ovat näitä vastaavat *ehyys, *kevyys) ja autuus (< autuaa-), valtius (< valtiaa-), laupeus (< laupiaa-), autius (< autio) sekä kaksitavuiseen AA-vartaloon perustuvat kookkuus (< kookkaa-), maukkuus, uljuus. Joistakin vartalotyypeistä ominaisuudennimi muodostetaan yhdysjohtimella ‑isUUs (» § 178 ryhmät e–g).

Huom. Ominaisuudennimen johdin ‑Us : ‑Ude- on yksikön nominatiivi- ja monikkomuodoissa samanasuinen kuin johdin ‑Us : ‑Ukse-, joka muodostaa teonnimiä ja muunkinlaisia nomineja (» § 232, 188, 196, 200). Paradigmojen samanasuiset muodot on seuraavassa kursivoitu; muissa yksikön taivutusmuodoissa kuin nominatiivissa johdostyypit eroavat toisistaan.

 
Ominaisuudennimi: rosvous (< rosvo) ’rosvona olo’
rosvous : rosvouden : rosvoutta : rosvoudet : rosvouksia
Teonnimi: rosvous (< rosvota) ’rosvoaminen’
rosvous : rosvouksen : rosvousta : rosvoukset : rosvouksia

Johdostyyppien osittaisesta yhteenlankeamisesta voi seurata ks-aineksen satunnainen esiintyminen ominaisuudennimenkin, etenkin leksikaalistuneen, yksikkömuodoissa, esim. aamuhartauksen piti – – (R); Hän syyllistyi myymälävarkaukseen – – (l). Näihin vertautuvat myös sellaiset Vs : VV ‑taivutteisista (eli varas-taivutustyypin » § 68) sanoista tavatut satunnaiset ks:lliset muodot kuin eväkset (TV), hirvaksia (k) (pro odotuksenmukaiset eväät, hirvaita). Joillain Vs : VV-sanoilla onkin vakiintuneena vaihtoehtona ks:llinen taivutus (havas : havaan ~ havaksen; olas, pallas). Tendenssiä ks:lliseen taivutukseen tukee osaltaan nominien produktiivinen s : kse‑taivutusmalli (ns. rikos-tyyppi » § 66), joka ulottuu myös vierassanoihin ja erisnimiin, esim. lihaksen, bensiksellä, apartamentoksessa, Auliksen, Kunnaksen, Carloksen, Theodorakiksen.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot