Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Substantiivijohdokset > Kollektiivijohdokset > kuva-sto, saar-isto > § 180 stO-sanojen muoto ja koostumus

§ 180 stO-sanojen muoto ja koostumus

Johtimen (i)stO sisältävät kollektiivijohdokset ovat enimmäkseen substantiivikantaisia. Johdin liittyy kantasanan genetiivivartaloon. Johdostyyppiin kuuluu runsaat 200 sanakirjalekseemiä. Uudismuodosteet ovat mahdollisia laskettavaa entiteettiä tarkoittavista substantiiveista.

Noin kaksi kolmannesta (i)stO-johdoksista sisältää stO-johdinta edeltävän i-aineksen, joka korvaa kantavartalon loppuvokaalin tai lyhentää pitkän loppuvokaalin. Johdinvariantti ‑istO on yksinomainen pitkään vokaaliin päättyvien vartaloiden sekä monitavuisten e-vartaloiden yhteydessä (hampa-isto, käsitte-istö; näppäim-istö). i:tön variantti ‑stO puolestaan vallitsee O-vartaloiden (henkilö-stö, hermo-sto) yhteydessä, ja se liittyy myös kaksitavuisiin A- ja U-vartaloihin selvästi istO-johdinta yleisemmin (laiva-sto, kalu-sto). Johdinvaihtelua ‑stO ~ ‑istO edustavat esim. ok-sa-sto ~ oks-isto, puu-sto ~ pu-isto ja samaa kantavartalotyyppiä edustavat parit vel-je-stö ~ lehd-istö, levy-stö ~ männ-istö, astia-sto ~ ohjelm-isto.

stO-johdinta edeltävä i-aines liittyy kantavartaloon useimmissa tapauksissa monikon i-tunnuksen kaltaisesti (samoin (i)kkO-johdoksissa » § 182). Monikon asuisuus ja kollektiivin merkitys ovatkin semanttisesti yhteensopivia ilmiöitä. Joissain tapauksissa johtimen s ja kantavartalon loppu-s lankeavat yhteen, esim. aakko=s=to (< aakkos-), lipa=s=to, valtuu=s=to, ylimy=s=.

Huom. Kun johdin liittyy i-vartaloiseen sanaan, i luetaan kuuluvaksi kantavartaloon (rivi-stö). Tämä hahmotus on mahdollinen myös, kun kantana on kaksitavuinen nominatiiviltaan i-loppuinen e-vartalo (köysi-stö ~ köys-istö).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot