Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Substantiivijohdokset > Kollektiivijohdokset > aallo-kko, pensa-ikko > § 182 kkO-sanojen muoto ja koostumus

§ 182 kkO-sanojen muoto ja koostumus

Johtimen (i)kkO sisältävät substantiivit ovat pääosin substantiivikantaisia. Niiden merkitys on usein kollektiivinen, kuten sanoissa aallokko, heinikko, hyllykkö. Toinen merkityskeskittymä ovat yksilönnimet, esim. maallikko, uskalikko (» § 198), joissa on muitakin kuin selviä johdoksia. Lisäksi (i)kkO-johdoksilla voi olla deminutiivista tai affektista käyttöä (» § 210), esim. lammikko, sihteerikkö. (Verbikantaisista (i)kkO-johdoksista » § 247.)

(i)kkO-johdostyyppiin kuuluu parisataa sanakirjalekseemiä. Kantoina on eri vartalotyyppien nomineja: enimmät kaksi-, osa kolmitavuisia. Johdin liittyy kantasanan genetiivivartaloon (aallo-kko, ruudu-kko, lumpe-ikko); tästä poiketen vahva-asteisia ovat hiet-ikko ja rapa-kko. Kantasanaksi eivät käy s : kse‑vartaloiset (*lehmuksikko) tai kkA-, kkO-loppuiset sanat (*hiekikko, *verkokko) eivätkä läpinäkyvät johdokset.

Kun kantavartalo on kaksitavuinen ja sisältää vain e- tai i-etuvokaaleja, (i)kkO-johdin edustuu joissain sanoissa takavokaalisena, esim. kehikko, kivikko (vrt. metsikkö, tiheikkö), joissain on vaihtelua: heinikko ~ heinikkö, puhek. metikkö ~ metikko. Muutamassa tapauksessa kantavartalon loppu-ä edustuu a:na ja johdin siten takavokaalisena (emakko, kesakko, venakko) tai kkO-johdinta edeltävä a ei kuulu varsinaiseen kantavartaloon: juurakko (< juure-), rusakko (vrt. ruskea).

Runsaat kaksi kolmannesta (i)kkO-johdoksista sisältää kkO-johdinta edeltävän i:n, joka yleensä korvaa kantavartalon loppuvokaalin tai lyhentää pitkän loppuvokaalin. Johdinvariantti -ikkO on yksinomainen kolmitavuisen tai pitkään vokaaliin loppuvan vartalon jäljessä (sammal-ikko, loker-ikko, pylvä-ikkö). i:tön kkO-johdin taas on vallalla kaksitavuisten O- ja U-vartaloiden yhteydessä (aallo-kko, hylly-kkö, risu-kko; silti: ruoh-ikko, koiv-ikko); kaksitavuisiin e-vartaloihin se ei liity (*nurmekko, *savekko). Etenkin kaksitavuisiin A-vartaloihin voi liittyä sekä i:tön että i:llinen johdin (naula-kko, viida-kko vrt. hong-ikko, mets-ikkö). Osassa tapauksia kkO-johtimen etinen i-aines vaikuttaa kantavartalon fonologisen asuun samalla tavoin kuin monikon i-tunnus (samoin (i)stO-johdoksissa » § 180).

Huom. 1. On myös (i)kkO-loppuiseksi mukautuneita lainaperäisiä sanoja, joissa k-aines periytyy muunkielisestä lähtösanasta, esim. evakko, lompakko, varikko, kyynikko, matemaatikko (» § 198 huom.). Muita (i)kkO-loppuisia kolmitavuisia substantiiveja ovat esim. kolikko, laatikko, lätäkkö, palmikko, sammakko ja ullakko.

Huom. 2. Johdinta edeltävä i luetaan i-vartalokantaisissa muodosteissa kantavartaloon (risti-kko), nominatiiviltaan i-loppuisten e-vartaloiden tapauksessa joko kantavartaloon tai johtimeen (nurmi-kko ~ nurm-ikko).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot