Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Substantiivijohdokset > Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja > näyttelijä-tär, Virta-ska > § 194 Virtaska, tohtorinna, prinsessa ja tragedienne

§ 194 Virtaska, tohtorinna, prinsessa ja tragedienne

Lisäksi on skA-, nna-, ssa- ja ienne-loppuisia feminiinisanoja. Ne ovat enimmäkseen harvinaisia, vanhahtavia ja useimmat vierasperäisiä: raakalainoja tai muunkielisen mallin mukaan muodostettuja.

Johdin skA liittyy joihinkin i-loppuisiin ammatin- tai arvonimiin, jolloin johdos tarkoittaa joko arvon haltijan vaimoa (a) tai naispuolista arvonhaltijaa (b). Kannan loppuvokaali katoaa (tohtor-ska). Kantana voi myös olla sukunimi (c), useimmiten nen-loppuinen, jolloin johtimen s kuuluu samalla kantavartaloon (Lahti=s=ka). Ryhmä (c) on karttuva.

(a)
Hoitajatar Pirkko Vuorio ei tahdo tohtorskaksi. Entä professorskaksi, kävisikö se? (K)
(b)
Taannoisen hoitajalakon kenraalska oli Tehyn puheenjohtaja Raija Hukkamäki. (l)
(c)
Virtaska, Hirvoska, Nykäskä (skt), Niemistöskä (K), Anderssonska (l)

Myös johdin nnA liittyy joihinkin i-loppuisiin arvonimiin, esim. keisarinna, pormestarinna, tohtorinna; äänneasultaan lainaperäinen on sana ruustinna ’rovastin vaimo’. Uudismuodosteetkin ovat mahdollisia, esim. suurmestarinna (l).

Naispuolisen arvonhaltijan nimityksiä ovat myös ssa-loppuiset abbedissa, diakonissa ja prinsessa, joiden miespuoliset vastineet ovat apotti, diakoni ja prinssi. ienne-loppuisilla naispuolisen näyttelijän nimityksillä komedienne ja tragedienne ei ole miespuolista nimitysvastinetta.

Huom. Eräissä muissakin johdostyypeissä on yksittäisiä sanoja, jotka ilmaisevat pelkästään tai ensisijaisesti naispuolista olentoa, esim. nuorikko, venakko, ‑verikkö, emakko (» § 198) tai hempukka, huitukka, letukka (» § 199). Tarkoitteen feminiinisyyttä voi ilmaista myös yhdyssanan osa: esim. määriteosa nais- tai edusosa ‑nainen, ‑sisar, ‑rouva tai vastaava. On myös mies-loppuiseen nimitykseen perustuvia analogiamuodosteita kuten liikenainen (vrt. liikemies) tai nokkanainen (l), ja voipa herra-, mies- tai veli-loppuinenkin yhdyssana viitata naiseen, esim. maaherra Hannele Pokka; [Margaret] Thatcherilla on ollut selviä vaikeuksia sopeutua uuteen asemaansa entisenä suurmiehenä (L).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot