Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Substantiivijohdokset > Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja > äly-kkö, must-ikka, kauno-kki > § 199 ikkA-, UkkA- ja ikki-sanat: usein affektisia

§ 199 ikkA-, UkkA- ja ikki-sanat: usein affektisia

Kolmitavuiset (i)kkA- tai UkkA-loppuiset yksilöä tarkoittavat substantiivit ovat usein sävyltään affektisia ja voivat sisältää deskriptiivisen kantavartalon, esim. jörrikkä, nulikka, pullukka, ressukka (» § 210). Lisäksi on muita kkA-loppuisia yksilönnimityksiä:

 
elukka, harakka, itikka, kopukka, lutikka, mullikka, penikka, silakka, simpukka, tammukka, vasikka, veitikka, ötökkä

Jotkin näistä ovat läpinäkyviä johdoksia, mutta suurin osa kantasanattomia tai lainasanoja kuten kasakka, marsalkka, torakka. Pääteaines ‑(i)kkA esiintyy myös monissa kasvinnimissä: herukka, kirsikka, kämmekkä, lillukka, mustikka, puolukka, rentukka. Lisäksi (i)kkA-loppuisiin sanoihin kuuluu muita kuin yksilönnimiä: slangin (k)kA-substantiiveja (» § 218) sekä AkkA-loppuisia adjektiiveja (» § 288).

Johtimen ‑(i)kki sisältäviä substantiiveja on nomini- ja verbikantaisia (» § 247). Johdin liittyy kaksitavuiseen (heikkoon) vokaalivartaloon. (i)kki-muottiin kuuluu runsaasti yksilönnimityksiä, suurimpana ryhmänä kasvinnimet:

 
hanhikki, kaunokki, kihokki, lehdokki, lemmikki, orvokki, sievikki, talvikki, tyräkki

Lisäksi on joitakin ihmistarkoitteisia (i)kki-johdoksia: nominikantaisia kuten punikki, isukki ja verbivartaloisia kuten asukki, hoidokki, holhokki, lellikki, suosikki. Tyyppiin kuuluu myös erisnimiä: naisennimiä ovat esim. Annikki, Kyllikki ja Tuulikki, lehmännimiä Mansikki, Mustikki, Muurikki.

Huom. On myös muunlaisia kolmitavuisia kkA-loppuisia substantiiveja: tappelua tai konflikti- tai sekaannustilaa kuvaavia usein verbikorrelaatillisia deskriptiivisiä muodosteita kuten hässäkkä, kahakka, mellakka, myräkkä, nujakka sekä kantasanattomia, osin lainasanoja, esim. etikka, klinikka, piirakka, pontikka, tupakka, urakka (» § 152). Monitavuisia kki-loppuisia substantiiveja, jotka eivät ole johdoksia vaan lainasanoja, ovat esim. antiikki, kajakki, mosaiikki, västäräkki (» § 151).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot