Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Substantiivijohdokset > Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja > harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os > § 200 -s : -kse -sanat johdoksina

§ 200 -s : -kse -sanat johdoksina

Johtimen ‑s (: ‑kse-) sisältävistä nominikantaisista substantiiveista usea ilmaisee ainesta, josta johdoksen kantasanan tarkoite koostuu tai valmistetaan (a): esim. aidaksista tehdään aita. Nämä s-johdokset esiintyvät yleensä monikossa. Lisäksi on muita s-johtimisia substantiiveja (b) – sekä adjektiivi veres –, joista useimmat tarkoittavat jotain kantasanan tarkoitteeseen kuuluvaa tai liittyvää. Joukossa on monia oppitekoisia sanoja. Johdin liittyy (heikkoon) vokaalivartaloon.

(a)
aidas, harjas, tervas, teräs, turkis
(b)
aines, jalas, juures, kasvis, kives, lehdekset, lihas, neuvos, ohjakset, viinakset

Substantiivikantaisia s- (: kse-) johdoksia ovat myös veljekset‑tyyppiset sukulaisen nimitykset (» § 196).

Johtimella ‑s (: ‑kse-) muodostetaan myös käänteisluvun nimityksiä järjestysluvuista, esim. viidenne-s : viidenne-kse- ’(yksi) viidesosa’ (< viides : viidente-). Muodostusmahdollisuus koskee lukusanoja 3–10 ja 100.

(c)
Kolmannes väestä on Hämeenkyröstä, neljännes Tampereelta ja loputkin lähikunnista Ylöjärveltä ja Nokialta. (l)

Nominikantaisia Us- (: Ukse-) johdoksia ovat suhteellista paikkaa (» § 188) sekä yksilöä (» § 196) ilmaisevien lisäksi mm. seuraavat:

(d)
hännys, kannus, kaulus, kehys, kidukset, kyljys, kymmenys, kynnys, lahjus, latvus, ohjus, sormus, suojus, sylys, tilus, tuohus, varus‑, vastus, yhdys-

Näiden johdosten tarkoitteella on jokin yhteys kantasanan tarkoittamaan asiaan, esim. kuuluvuus- tai kaltaisuussuhde. Lisäksi on verbikantaisia, merkitykseltään toisenlaisia Us-johdoksia (» § 232234).

Johdin Os liittyy enimmäkseen verbikantaan (» § 244), mutta on myös joitakin nominikantaisia Os-substantiiveja kuten hurmos, kerros, lannos, seos.

Huom. Käänteisluvun nimityksen voi vaihtoehtoisesti katsoa muodostettavan johtamattomasta lukusanasta johtimella ‑nnes : ‑nnekse-, esim. viide-nnes < viisi. Tulkintaa, että käänteisluku kuitenkin morfologiselta kannalta johdetaan nimenomaan järjestysluvusta johtimella ‑s : ‑kse-, puoltaa lukusanan kolme a:llinen vartalo molemmissa: kolmanne-s < kolmas.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot