Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Substantiivijohdokset > Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja > pesä-ke, kohd-e, jalk-ine, kaista-le, leima-sin > § 201 ke-sanojen koostumus ja merkitys

§ 201 ke-sanojen koostumus ja merkitys

Johtimen ‑kex (: ‑kkee-) sisältäviä substantiiveja on runsaat 130 sanakirjalekseemiä, joista substantiivikantaisia on n. 80, verbikantaisia n. 40 ja adjektiivikantaisia kymmenkunta. Ryhmä voi karttua. Johdin ‑kex liittyy kaksitavuiseen (heikkoon) vokaalivartaloon (lipu-ke, pesä-ke). Joissain sanoissa johtimeen kuuluu kantavartalon loppuvokaalin korvaava i tai U, ja sana voi olla erimerkityksinen kuin kex-johtiminen vastineensa: korv-ikekorva-ke, pid-ikepidä-ke, lis-ukelisä-ke.

Adjektiivi- ja verbikantaiset kex-johdokset ilmaisevat tavallisimmin välinettä, esim. lämmike, kostuke, sytyke, vahvike (» § 257), substantiivikantaiset taas kantasanan tarkoitteen kaltaista, mutta siitä silti jollakin olennaisella tavalla poikkeavaa entiteettiä. Substantiivikantaisen kex-johdoksen merkitystä kuvaa usein parafraasi, joka sisältää samakantaisen mAinen-johtimisen adjektiivin.

 
hapoke ’tietynlainen happo’, hilloke ’hillomainen jälkiruoka’, rahake ’poletti’, ruusuke ’ruusumainen kuvio’, seinäke ’sermi’, siiveke ’siipimäinen rakenne’

kex-johdosten muita semanttisia keskittymiä ovat mm. seuraavat:

 
Maastotermejä: kieleke, niemeke, saareke, silmäke | Kasvinnimiä: ohdake, pillike, simake, tädyke | Ruokataloussanoja: hyydyke, jäädyke, kastike, mureke, säilyke | Affektisia yksilönnimityksiä: nuljake, rohjake, turjake, vaimoke (» § 211) | Deminutiivisia sanoja: linnake, listake (» § 211)

Monet kex-johdokset ovat terminomaisia oppitekoisia sanoja. Ne eivät kaikilta osin sovi kex-johdosten tyypillisiin merkitysryhmiin, mutta niillä on kuitenkin jokin merkitysyhteys kantasanaansa.

 
aluke, hioke, kaavake, kuorike, lajike, levyke, lipuke, lomake, nimike, osake, otsake, parveke, ranneke, sarake, savuke, seläke, välike

Uudismuodosteissa on mm. leikillissävyisiä välineennimiä kuten haitake (skt), tiedoke (P). Vailla selvää kantasanaa ovat esim. karike, tädyke ja veruke.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot