Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Substantiivijohdokset > Affektisia johdostyyppejä ja muotteja > § 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?

§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?

Affektisia johdoksia käytetään muiden affektisten ilmausten (» § 1707) tavoin ilmaisemaan puhujan asennoitumista puheenalaiseen asiaan tai puhekumppaniin. Affektiset johdokset ovat enimmäkseen substantiiveja ja niitä esiintyy etenkin puhutussa kielessä. Affektisia käyttöyhteyksiä ja sävyjä on erilaisia, esim. hellittely, vähättely, pejoratiivisuus, leikillisyys, emotionaalisuus, ylätyylisyys, arki- tai slangityylisyys. Myös eräillä verbien johdostyypeillä on affektista käyttöä (» § 354).

Affektinen johdos voi ilmaista myös deminutiivisuutta, pienuutta. Tällöin kantasanana on yleensä substantiivi, esim. kirja-nen ’pieni kirja’, lehd-ykkä ’pieni lehti, lehtinen’. Puhtaan deminutiivisia tapauksia, jotka ilmaisevat vain kokoeroa kantasanan ja johdoksen tarkoitteen kesken, edustaa kuitenkin vain pieni osa affektisten johdosten käyttöesiintymistä.

Affektinen johtaminen on luonteeltaan tyylillistä, modifioivaa. Affektiselle johdokselle periaatteessa vaihtoehtoisena ilmaisukeinona on sen kantasana. Tosin merkitykseltään deminutiivisella johdoksella voi viitata kyseisen lajin suurikokoiseen edustajaan korkeintaan ironisesti, esim. 500-sivuinen kirjanen.

Tämän luvun johdosten ja johdostyyppien ilmaisusisältöä kutsutaan affektiseksi katsomatta siihen, onko merkityssisältö deminutiivinen vai muu. Affektisia johdostyyppejä tai muotteja ovat (i)nen-, O-, U-, Ut-, kkA-, (i)skO-, (i)skA-, (i)kkO-, kex-, li-, liini-, (U)lA-, (e)lO-, (e)rO-, (U)rA- ja rex-johdokset. Tyypeistä useimmat ovat karttuvia. Monilla niistä on muutakin kuin affektista käyttöä (esim. kex-johdoksilla » § 201, 257), ja myös yksittäiset sanat ovat voineet vakiintua merkitykseltään neutraaleiksi, esim. lautanen, maljakko, emo, vasikka, lihapyörykkä, lonkero. Osa affektisista johdoksista tai johdostyypeistä on nykykielessä harvinaisia ja kuuluu vanhahtavaan tyyliin, esim. venho, immyt. Osassa tyypeistä – etenkin k:llisen tai (U)lA-, (U)rA-, (e)lO-, (e)rO-lopun sisältävissä – on myös runsaasti johdosten hahmoisia mutta kantasanattomia muodosteita. Affektisten johdosten kantavartalo on usein deskriptiivinen; deskriptiivisanat ovat yksi affektisten sanojen laji (» § 154).

Huom. Affektisten johdosten suhde slangijohdoksiin (» § 214220) on läheinen. Johtimen vaikutus kantasanaan ja johdosten käyttömotivaatio on niissä samankaltainen. Affektisten johdosten muodostus on kuitenkin vähäisempää kuin slangisanojen. Affektisten johdosten raja ei ole jyrkkä myöskään lapsen- tai hoivakielen muunlaisiin affektisiin sanoihin, joihin sisältyy sanavartalon äänteellistä modifiointia, esim. hampi ’hammas’, heppa ’hevonen’, mami ’äiti’, ma(s)su ’maha’, simmu ’silmä’, syykki ~ sylkky ’syli’, vaavi ’vauva’. Jossain määrin affektisia i-loppuisia läheisen ihmisen nimityksiä ovat isi, kulti, mummi, ukki ja tytti.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot