Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Substantiivijohdokset > Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja > Morfofonologiaa > § 215 Lähtösanan lyheneminen ja muuntuminen

§ 215 Lähtösanan lyheneminen ja muuntuminen

Slangijohdoksille on ominaista lähtösanan lyheneminen: kantavartalona ei yleensä ole kantasanan koko sanavartalo. Vartaloaineksessa voi tapahtua myös äänteellisiä muutoksia. Slangijohdoksia muodostetaan niin oma- kuin vierasperäisistäkin sanavartaloista. Fonotaksiltaan slangisanat muistuttavat vierassanoja (» § 30).

Yleistä slangijohdoksissa on johdinainesta edeltävän klusiilin, useimmiten k:n, geminoituminen, esim. jälkkäri ’jälkiruoka’, ppäri ’yöpuku’, julkkis ’julkisuuden henkilö’, sinkku ’singlelevy; yksineläjä’, psykka ’psykologia’. Geminaatio voi koskea muitakin konsonantteja kuin klusiileja, esim. ssäri ’käsikirjoitus’, ommari ’omistuskirjoitus’. Toisaalta lähtösanan geminaatta voi myös lyhetä, esim. loparit ’lopputili’, ripari ’rippikoulu’, samoin pitkä vokaali, esim. motskari (< moottori-). Joskus johdinta edeltävä lähtösanan klusiili on soinnillistunut, esim. snagari, fudis, krabbis ’krapula’, Sandis ’Santahamina’, redu ’retki’.

Useissa slangijohdostyypeissä (ei kuitenkaan is-johdoksissa) johdinta voi edeltää sellainen äänneaines – yleensä klusiili tai s –, joka ei kuulu lähtösanaan. Soinnillisen äänteen jäljessä klusiili on geminaattana. Esimerkkejä Ari-johdoksista:

 
‑(k)k-: jouskari ’jousipyssy’, sytkäri ’sytytin’, länkkäri ’lännenelokuva’, olkkari ’olohuone’, merkkari ’merirosvoraha (makeinen)’, uikkarit ’uimahousut’
 
‑pp- (m:n jäljessä): kumppari ’kumisaapas’
 
‑s- (nt:n, lt:n, rt:n jäljessä): portsari ’portieeri’, pultsari ’puliukko’
 
‑sk- (t:n jäljessä): motskari ’moottoripyörä’, vetskari ’vetoketju’

Muissa kuin is-johtimisissa slangijohdoksissa vartalon ja johtimen rajainen klusiiliaines siis joissain tapauksissa kuuluu lähtösanaan, joissain ei. Sanahahmo on kuitenkin yhtäläinen:

 
Klusiili kuuluu lähtösanaan Klusiili ei kuulu lähtösanaan
väittäri ’väitöskirja’, synttäri ’syntymäpäivä’ väikkäri ’väitöskirja’
jälkkä ’jälki-istunto’, orkka ’orkesteri’ välkkä ’välitunti’, harkat ’harjoitukset’
peukku ’peukalo’ nelkku ’nelonen’
kultsi ’kulta’, myrtsi ’myrtynyt’ dörtsi ’ovi’ (< ruots. dörr), kaltsi ’kallio’
hoitsu ’hoitaja’, rantsu ’ranta’ poitsu ’poika’
matsku ’materiaali’, mitsku ’mitali’ pitsku ’piha’

Slangijohdoksissa voi myös vokaalisointuun mukautuminen vaihdella, esim. fönäri ~ fönari, Sörkkä ~ Sörkka, samoin sanan etu- ja takavokaalisuus, esim. snagari ~ snägäri.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot