Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Substantiivijohdokset > Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja > kylpp-äri, ports-ari > § 216 ri-loppuisten slangisanojen ominaisuuksia

§ 216 ri-loppuisten slangisanojen ominaisuuksia

Slangin Ari-johtimiset substantiivit ovat kolmitavuisia. Lähtösanana on yleensä yhdyssana, ja johdoksen kantavartalona toimii yhdyssanan määriteosa lopustaan lyhentyneenä.

 
kylppäri (< kylpyhuone), nimmari, ostari, raivari, sammarit, telkkari, vetskari (PS), eskari ’esikoulu’, festarit ’festivaali’, kässäri ’käsikirjoitus’, miekkari ’mielenosoitus’, piilarit ’piilolasit’, sydäri ’sydänkohtaus’, tunnari ’tunnussävelmä’ (skt), tekstari ’tekstiviesti’ | Ihmisen nimityksiä: pultsari, sivari, talkkari | Erisnimiä: Akkari ’Aku Ankka ‑lehti’, Hesari ’Helsingin Sanomat’, Kaivari ’Kaivopuisto’, Maikkari ’Mainos-TV’

Ihan aina Ari-johdoksen takana ei kuitenkaan ole yhdyssana, etenkään ihmistarkoitteisen (vrt. ri-johtimiset yksilönnimet » § 195):

 
lattari (< latino), limppari, sytkäri | Ihmisen nimityksiä: inkkari (< intiaani), jepari, kommari, portsari, teekkari

Samalla Ari-johdoksella voi olla useita merkityksiä, kun lähtösanoina on samanalkuisia eri yhdyssanoja:

 
jälkkäri ’jälkiruoka’ ~ ’jälki-istunto’ | motskari ’moottoripyörä’ ~ ’moottorivene’ | vapari ’vapaauinti’ ~ ’vapaaheitto tai ‑potku’ ~ ’vapaalippu’ ~ ’vapaapäivä tai ‑tunti’

Jotkin sanat ovat r-aines mukaan lukien lainoja ruotsista ja asettuneet Ari-loppuiseen muottiin, esim. dekkari, fillari, stendari (< deckare, fillare, tändare). Jotkin taas eivät ole suoria lainoja, vaan ne on muodostettu Ari-johtimella vierasperäisestä sanasta tai vartaloaineksesta:

 
fikkari ’taskulamppu’, hodari, kokkarit, pokkari (PS), fiilari ’tunnelma, fiilis’ (L), fönäri ’ikkuna’ (k), simmarit ’uimahousut’, snagari ’nakkikioski’ (< engl. snack) (l)

Huom. Samalla sekä Ari-slangijohdoksiksi että verbikantaisiksi tekijän- tai välineennimijohdoksiksi (» § 254) ovat käsitettävissä sanat tiskari ’tiskikone’ ja ruuvari ’ruuvimeisseli’. Verbiin assosioituvat myös esim. lämäri (< lämätä), jysäri ’krapula, päänsärky’ (vrt. jysähtää).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot