Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Verbikantaiset substantiivijohdokset > Tekijännimet > kaappa-ri, vet-uri, pot-ilas > § 254 ri-sanojen koostumus ja merkitys; suppea potilas-tyyppi

§ 254 ri-sanojen koostumus ja merkitys; suppea potilas-tyyppi

Johdin ‑(U)ri liittyy niin verbi- kuin nominikantoihinkin, yleisimmin AA-supistumaverbeihin. Verbikantaisia (U)ri-johdoksia on n. 130 sanakirjalekseemiä, nominikantaisia (» § 195) vajaat viisikymmentä. Verbikantaiset (U)ri-johdokset ovat yleensä tekijän tai välineen nimityksiä. Johdostyyppi ei ole produktiivinen siten kuin jA-johdokset (» § 252), eikä (U)ri-johtimella juurikaan muodosteta tilapäisiä tai uusia johdoksia.

Johdin ‑(U)ri liittyy verbin kaksitavuiseen (vahvaan) vokaalivartaloon. Supistumavartaloihin liittyy johtimen variantti ‑Uri tai ‑ri, muihin lähes poikkeuksetta ‑Uri. Vartalon lyhyt loppuvokaali katoaa Uri-johtimen edeltä (pett-uri, im-uri); supistumavartalon loppuvokaali katoaa Uri-johtimen ja lyhenee ri-johtimen edellä (leik-k‑uri, ryövä-ri). Yksitavuiseen kantaan liittyy m(A)-aines ennen (U)ri-johdinta (ui-ma-ri, pui-m-uri).

(U)ri-johdoksen ilmaisema tekijä on usein ihminen (a–c), harvoin muu elollinen olio (ravuri, kuhnuri). Ihmistarkoitteisista (U)ri-johdoksista monet ovat arkityylisiä tai puhekielisiä (b) taikka sävyltään negatiivisia, vähätteleviä tai muuten affektisia (c). Ihmistä tarkoittavat uudismuodosteet ovat mahdollisia etenkin vierasperäisistä supistumaverbeistä, esim. bodari, golffari, lobbari.

(a)
ajuri, kaappari, karkuri, kulkuri, leipuri, maalari, soturi, taituri
(b)
duunari, hoituri, liftari, rahtari, rokkari, suhari, tiskari
(c)
huijari, hurmuri, juomari, kaahari, kiskuri, lintsari, loikkari, pelkuri, peluri, petturi, pinnari, pyrkyri, rikkuri, syömäri, sähläri, trokari, tuhlari

Myös eloton tarkoite on tavallinen: nämä johdokset ovat usein teknisen laitteen ja samalla välineen nimiä.

(d)
heiluri, hyppyri, imuri, kaivuri, laturi, leikkuri, mittari, nosturi, potkuri, puskuri, silppuri, veturi, viemäri

(U)ri-johdokset eivät yleensä saa verbilähtöisiä laajennuksia tai määriteosia (?auton ajuri, *ukkosenpelkuri). Kuitenkin niitä esiintyy jossain määrin niin tekijän- (e) kuin välineennimilläkin (f).

(e)
maanmittari, lentokonekaappariJuoppoja ja ajan tuhlareita (L) | Colette oli oman elämänsä kirjuri. (L)
(f)
pölynimuri (PS), rinnetamppari, veneiden pohjapesuri (L) vatsasi hellä hoituri [terveysvalmistemainos]

Useimmilla ihmistarkoitteisilla (U)ri-johdoksilla on rinnallaan samakantainen jA-johdos, esim. bodari ~ bodaaja, lentokonekaappari ~ ‑kaappaaja, lintsari ~ lintsaaja. Varianteilla voi olla merkitysero siten, että (U)ri-johdos on käytöltään erikoistuneempi: esim. leipuri ja muurari ovat lähinnä ammattinimikkeitä, mutta leipoja ja muuraaja kyseisen toiminnan minkä hyvänsä suorittajan nimityksiä. Samoin loikkari ei ole mikä hyvänsä loikkaaja, vaan ’henkilö joka siirtyy luvattomasti rajan yli’, pyrkyriksi taas ei voi kutsua esim. yliopistoon pyrkijää.

Elotontarkoitteisilla (U)ri-johdoksilla ei useinkaan ole synonyymista jA-vastinetta: nosturi (kone) – nostaja (ihminen), piirturi (laite) – piirtäjä (ihminen). Sen sijaan niillä voi olla rinnallaan in-johtiminen välineennimi, yleensä kuitenkin hieman eri merkitykseen vakiintunut, esim. nosturi (tietynlainen kone) – nostin ’nostolaite’, piirturi ’laite joka piirtää automaattisesti’ – piirrin ’piirtämisväline’.

Johtimen ‑(i)lAs sisältäviä verbikantaisia yksilönnimiä on joitakin. Osa niistä on tekijän tai prosessiin osallisen nimityksiä:

 
kokelas, oppilas, potilas, sotilas, toipilas

Osa taas tarkoittaa lähinnä kantaverbin toiminnan kohdetta: lähettiläs, syöttiläs. Kantana on kaksi- tai kolmitavuinen vartalo. (i)lAs-johdostyyppi on epäproduktiivinen. Se esiintyy lisäksi adjektiiveissa (» § 291); verbikantainen adjektiivi on joutilas.

Huom. Osa ri-tekijännimistä, jotka ovat nykysuomen kannalta analysoitavissa johdoksiksi, on lähtöään lainaperäisiä r-aines mukaan lukien, esim. ryöväri (< ruots. rövare), maalari (vrt. ruots. målare) (vrt. vierasperäiset Ari-slangijohdokset » § 216). Lainalähtöisten sanojen tuomari ja puntari lähimpinä verbivastineina ovat tuomita ja punnita sekä kyseisistä substantiiveista johdetut tuomaroida ja puntaroida. Substantiiveilla hiippari ja keikari on semanttisesti lähimpänä vastineena ile-verbi (hiippailla, keikailla).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot