Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Verbikantaiset substantiivijohdokset > Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet > korjaa-mo, ompel-imo > § 258 mO-sanojen koostumus ja merkitys

§ 258 mO-sanojen koostumus ja merkitys

Johtimen ‑(i)mO sisältävät johdokset ilmaisevat kantaverbin tarkoittaman toiminnan suorituspaikkaa (tai tapahtuman sijaintipaikkaa). Johdostyyppiin kuuluu satakunta sanakirjalekseemiä, ja se on karttuva. Johdin ‑(i)mO liittyy eri vartalotyyppien verbien (vahvaan) vokaalivartaloon, ei kuitenkaan yksitavuiseen eikä Oi-loppuiseen. Vartalon lyhyt loppuvokaali voi korvautua johtimen i:llä: e säännöllisesti (pan-imo, ompel-imo), A joissain sanoissa (val-imo, mutta: näyttä-mö). e-vartalokantaisissa i voidaan tulkita myös kantavartaloon kuuluvaksi: pani-mo (vrt. pani-ja » § 252). (i)mO-johdostyyppi on lähtöjään oppitekoinen. (Nominikantaiset mO-johdokset » § 205.)

 
jalostamo, kampaamo, karkaisimo, korjaamo, leipomo, ohjaamo, pakkaamo, puhdistamo, pukimo, romuttamo, selostamo, teurastamo, valokuvaamo

Toiminta, jonka suorituspaikkaa (i)mO-johdoksilla ilmaistaan, on yleensä ammatillista tai sitten instituution järjestämää kuten johdoksissa heräämö, katsomo, matkustamo. Paitsi tekopaikan samalla myös instituution nimityksiä ovat esim. kustantamo, varustamo ja elokuvatarkastamo. Merkitykseltään erikoisia (i)mO-johdoksia ovat jatkumo, laskimo ja polttimo. Johdostyypin uudismuodosteita edustavat esim. munimo, faksaamo, pullonpalauttamo ja herkkutattipakastamo (L).

Usein (i)mO-johdokset esiintyvät edusosana yhdyssanassa, jonka määriteosana on objektigenetiivi tai ‑nominatiivi, esim. kalansavustamo, vedenottamo, videovuokraamo. Vastaavanlainen syntaktinen laajennus on harvinaisempi, esim. Koti on varsinkin illansuussa monenlaisten tunteiden sulattamo – – (L).

Huom. Tekopaikkaa voi ilmaista myös lA-johdos (» § 186). Tämä johdostyyppi on nominikantainen, ja verbivartalo liittyy lA-johtimeen nominaalistavan O-, U- tai mA-johtimen välityksellä, esim. parantola, jalkahoitola, pesula, uimala.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot