Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Adjektiivijohdokset > (i)nen-johdokset > Morfofonologiaa > § 263 Milloin johtimessa on i ja miten se liittyy kantavartaloon?

§ 263 Milloin johtimessa on i ja miten se liittyy kantavartaloon?

(i)nen-johdosten paradigmamuodoissa vaihtelevat johtimen allomorfit ‑(i)nen (yksikön nominatiivissa), ‑(i)se- ja ‑(i)s- (muissa sijoissa). Yhdyssanan määriteosana (i)nen-nominit esiintyvät nominatiivimuodon sijaan s-loppuisena konsonanttivartalona, esim. esiintymiskokemus, hyttysverkko (» § 417).

Johdinainesta ‑nen : ‑se- edeltää usein johtimen osaksi luettava i-aines. Kun kantana on muu kaksitavuinen vartalo kuin e- tai i-loppuinen, toimii kirjoitetussa kielessä adjektiivinjohtimena i:llinen ja substantiivinjohtimena i:tön variantti, esim. kalainen ’kalaisa’ – kalanen ’pieni kala’, huokoinenhuokonen, lautainenlautanen, pitkäjyväinenjyvänen. Tätä eroa ei ole e- ja i-vartalokantaisissa muodosteissa: esim. sana tuohinen on sekä substantiivi että adjektiivi. Puhutussa kielessä i puuttuu yleensä myös adjektiiveista, esim. ilonen, punanen, viimenen. Toisaalta kun kantavartalo on yksi- tai kolmitavuinen, johdin esiintyy i:llisenä myös substantiiveissa niin kirjoitetussa kuin puhutussakin kielessä, esim. oravainen, ystäväiseni.

Johdin -inen kiinnittyy vahvaan vokaalivartaloon. Kantavartaloltaan heikkoasteisia ovat vain jotkin leksikaalistumat kuten hevonen (< hepo) ja iäinen (< ikä). Vartalon lyhyt loppu-A, ‑O ja ‑U säilyvät johtimen edellä (etelä-inen, varjo-inen, ryppy-inen). Vartalonloppuinen i sulautuu johtimen i-alkuun (silkk-inen). Vartalon loppu-e yleensä väistyy (mieh-inen, teräks-inen), mutta kaksitavuisissa kannoissa joskus säilyykin (viere-inen). Pitkä vokaaliaines lyhenee lopustaan (pu-inen < puu, tä-inen < täi, make-inen < makea, ohdakke-inen), väljenevästä diftongista kantavartaloon jää sen jälkikomponentti (so-inen < suo). (i)nen-adjektiivi voi olla johdettu myös adverbista: tällöin kantavartalosta puuttuu adverbinpääte tai osa siitä, esim. eil-inen (← eile-n), os-itta-inen (← os-ittain), edestaka-inen (← edestaka-isin), perinpohja-inen (← perin pohj-in) (» § 372 huom.).

Huom. Kun kantana on si : te‑loppuinen sana, (i)nen-johdoksissa esiintyy konsonanttivaihtelua t ~ s, esim. totinen, uutinen, pitkäkyntinen, mutta hirsinen. Saman sanan varianteista on t:llinen yleensä vallitseva, esim. vetinen ~ harv. vesinen (k), ‑vuotinen ~ vuorovuosinen (a). (U)Us : (U)Ute-johtiminen ominaisuudennimi edustuu (i)nen-johdoksen kantana monikkovartaloisena, esim. kaksinopeuksinen (*‑nopeutinen).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot