Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Adjektiivijohdokset > (i)nen-johdokset > jala-llinen, tilasto-llinen > llinen- ja (i)nen-johdosten suhde > § 278 Kivinen, kivellinen ja muita merkityseroja

§ 278 Kivinen, kivellinen ja muita merkityseroja

Johtimilla llinen ja ‑(i)nen muodostetaan molemmilla merkitykseltään possessiivisia adjektiiveja, mutta johdostyypeillä on myös semanttisia eroja. Johdin ‑(i)nen ilmaisee yleensä kantasanansa tarkoittaman konkreettisen laskettavan entiteetin erityistä runsautta (» § 264), ‑llinen taas kantasanansa yhden tarkoitteen olemassaoloa luonnehdittavan yhteydessä.

(a)
kivinen tie [paljon kiviä] vrt. kivellinen luumu [yksi kivi] | reikäinen juusto [paljon reikiä] vrt. reiällinen tasku [yksi reikä]

Joskus llinen-johdos toisaalta voi ilmaista kantasanansa useammankin tarkoitteen sisältävää. Tällöin kyseessä on tarkoitteiden kulloinkin odotuksenmukainen määrä: tietty rajallinen määrä (b) tai joskus paljouskin (c).

(b)
kädellinen [kaksi kättä] | hihallinen toppi (l) [kaksi hihaa] | korvaläpällinen turkislakki (l) [kaksi korvaläppää] | jalallinen pöytä [useimmiten neljä jalkaa] | hampaallinen väestö (a) [se määrä hampaita, mikä suussa normaalisti on]
(c)
pilkullinen koira (l) | ruudullinen flanellipaita (k) | viirullinen pyjama (k) | värekarvallinen solu (PS)

Paljoutta ilmaisevan llinen-adjektiivin (c) synonyymina voi olla (i)nen-adjektiivi, esim. poimullinen ~ poimuinen, skottiruudullinen ~ skottiruutuinen (yhdysadjektiivien llinen- ~ (i)nen-vaihtelusta » § 279).

(i)nen-johdosten kantoina esiintyy myös jaollistarkoitteisia substantiiveja eli ainesanoja, mutta ei yleensä llinen-johdosten kantoina: homeinen (~ ?homeellinen), pippurinen (~ ?pippurillinen). Joskus (i)nen-johdoksen kantasana tarkoittaa jaollista, mutta samakantaisen llinen-johdoksen jaotonta entiteettiä, esim. luinen koru ’luusta tehty koru’ – luullinen kinkku ’kinkku, jossa on luu’. Toisaalta llinen-adjektiivien kantana esiintyy myös abstraktia jaollista entiteettiä ilmaisevia substantiiveja, kuten sanoissa ajallinen, laadullinen, maltillinen, vastuullinen, mutta tällöin johdoksen merkitys ei välttämättä ole possessiivinen.

Joissain tapauksissa samakantaiset adjektiivivariantit ovat molemmat vakiintuneita ja niiden kesken on selvä merkitysero (d). Erot johtuvat paljolti leksikaalistumisesta tai oppitekoisuudesta. Ryhmässä (e) adjektiivit puolestaan ovat jokseenkin synonyymisia

(d)
aamuinen – aamullinen, aikainen – ajallinen, henkinen – hengellinen, lihainen – lihallinen, totinen – todellinen, velkainen – velallinen
(e)
aukkoinen ~ aukollinen, jumalainen ~ jumalallinen, kerroksinen ~ kerroksellinen, rytminen ~ rytmillinen, virikkeinen ~ virikkeellinen

Joskus varianttien kesken on vain tyyliero, esim. murheellinen, rauhallinen, vrt. ylätyyliset, vanhahtavat murheinen, rauhainen.

Huom. Satunnaisesti voi esiintyä myös epäodotuksenmukaisia johdosvariantteja:

 
akseliset raitiovaunut (L) ~ akselilliset | Liika rasva toimi muinoin laihojen aikojen energiavarastona. Läskilliset selviytyivät sotien ja katovuosien yli – –. (L) ~ läskiset

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot