Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Adjektiivijohdokset > Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja > Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s > § 296 Järjestyslukujen muodostus

§ 296 Järjestyslukujen muodostus

Johdin ‑s (: -nte-) muodostaa järjestyslukuja numeraaleista sekä kvanttorista moni. Järjestysluvut ovat definiittisiä, yksilöiviä adjektiiveja (» § 608). Järjestysluvun johtimella on viisi allomorfia: ‑s, ‑nte-, ‑nne-, ‑t- ja ‑ns-. Johdin liittyy kantasanan (heikkoon) vokaalivartaloon. Lukusanan kolme vartalovokaalina on järjestysluvussa a (kolma-s).

 
viide-s : viide-nte-nä : viide-nne-n : viide-t-tä : viide-ns-i-ä

Toista-loppuisissa yhdysnumeraaleissa järjestysluvun johdin liittyy vain alkuosaan (a), muissa yhdysnumeraaleissa kaikkiin yhdysosiin (b) (sama koskee taivutuspäätteitä: » § 99, 780 asetelma 127).

(a)
kahdestoista, kolmastoista, yhdeksästoista | kahdennessatoista, kolmanteentoista
(b)
kahdeskymmenes, yhdeksäskymmenes, sadas, tuhannes | kahdennessakymmenennessä, kolmattakymmenet | kahdennessakymmenennessä neljännessä | kolmanteen miljoonanteen

Numeraaleja yksi ja kaksi vastaavia järjestyslukuja ovat niistä johdetun sanan sijasta ensimmäinen ja toinen. Yhdysnumeraaleja vastaavissa järjestysluvuissa kuitenkin esiintyvät johdokset yhdes ja kahdes (c–d), jotka ovat kymmenluvun ilmauksen jäljessä vaihtoehtona ensimmäiselle ja toiselle (d).

(c)
yhdestoista, kahdestoista, kahdeskymmenes, kahdessadas… | *ensimmäinentoista, *toinenkymmenes
(d)
neljäskymmenesyhdes ~ neljäskymmenesensimmäinen | sadasneljäskymmeneskahdes ~ sadasneljäskymmenestoinen

Järjestysluku on mahdollinen myös luvuista puoli(toista) ja nolla sekä mielivaltaista kokonaislukua tarkoittavasta n-kirjaimesta: puolestoista (k); nollatta kertalukua (E); ännänteen potenssiin (E).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot