Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Adjektiivijohdokset > Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja > lemp-eä, ehjä > § 298 eA-sanojen johdosmaiset piirteet

§ 298 eA-sanojen johdosmaiset piirteet

On myös sellaisia adjektiivien morfologisia tyyppejä tai muotteja, joille on ominaista kantasanattomuus, mutta joissa on toisaalta johdostyypin piirteitä. Tällaisia ovat esim. eA-adjektiivit, AkkA-adjektiivit (» § 288) sekä kolmitavuiset lA- (matala, nokkela, tukala, vetelä, vikkelä) ja rA-loppuiset (hämärä, katkera, tomera, vanttera) adjektiivit (» § 149 kuvio 3).

Keskeisen adjektiivien rakennetyypin muodostavat kolmitavuiset eA-loppuiset sanat. Ryhmään kuuluu runsaat 150 sanakirjalekseemiä, esim. huokea, korkea, laakea, nopea, samea, tympeä, usea, äreä, joukossa myös joitakin substantiiveja kuten hopea, häpeä, lipeä ja pallea. Jotkin esiintyvät sekä adjektiivina että substantiivina, esim. aukea ja valkea. Puhutussa kielessä eA-nominit esiintyvät myös ee- tai iA-loppuisina: makee (: makee-n : makee-ta) ~ makia, vihree ~ vihriä, häpee ~ häpiä (» § 26).

eA-aines on johdinmainen sikäli, että eA-nomineilla on usein korrelaatteja, muutamalla suoranainen morfologinen kantasanakin:

 
heleä (vrt. helistä, helinä, hely, helähtää), häpeä (vrt. häpy, häpäistä), kiinteä (vrt. kiintyä, kiinto, kiinni), kipeä (vrt. kipu, kivistää), leveä (vrt. levitä, levetä, levy), synkeä (vrt. synkkä), tympeä (vrt. tympiä, tympäistä, tympääntyä) | Kantasanallisia: kukkea (< kukka), lempeä (< lempi), pyöreä (< pyörä), tahmea (< tahma)

Varsin suuri osa eA-nomineista on kuitenkin kantasanattomia ja korrelaatittomia kuten esim. hilpeä, himmeä, hopea, hulppea, kalsea, korkea, laimea, penseä, säyseä, tiheä, vaalea, vetreä, viileä, ynseä.

eA-adjektiivien ryhmään voi satunnaisesti tulla uudismuodosteita korrelaattisanojen tuella tai deskriptiivisistä vartaloaineksista:

 
kohmeat kyyt (L) | äidin kärheä ääni (sl) | Onpas Olavinlinna julppea ilmestys järveltä katsottuna. (L) | ”Italian Parmaan [EU:n elintarvike]virasto ei ainakaan mene”, hän sanoo toppeasti. (L) Slangisanoja: mahee, manee, älee (K. Karttunen 1979)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot