Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuttamisjohdokset > Muuttamisjohdosten morfologiset tyypit > hieko-itta-a, liev-ittä-ä, sekav-oitta-a > § 321 ittA-verbien rakenne ja merkitys

§ 321 ittA-verbien rakenne ja merkitys

Johdin ‑ittA- liittyy nominikantaan, yleensä substantiiviin (» § 318 asetelma 78). Kantavartalo on heikkoasteinen ja asultaan sama kuin monikon i-tunnuksen edellä. Kantana on yleisimmin kaksitavuinen A-vartalo (laudo-itta-a, mets-ittä-ä, oj-itta-a), joskus myös e- (nim-ittä-ä, puol-itta-a) tai (vahva-asteinen) ee-vartalo (ilme-ittä-ä, suhte-itta-a). Jonkin verran on myös kolmitavukantaisia ittA-johdoksia (kunnio-itta-a, autio-itta-a).

ittA-johdoksia on n. 150 sanakirjalekseemiä. Tyyppi on karttuva. ittA-johdostyyppi jakaa nominikantaisten muuttamisjohdosten kenttää yhdessä muiden tA-vartaloisten johdostyyppien kanssa (» § 318 asetelmat 77 ja 78).

 
Substantiivikantaisia: ajoittaa, haavoittaa, hiekoittaa, jäljittää, kivittää, kuormittaa, lahjoittaa, luokittaa, miehittää, nauhoittaa, osittaa, pinnoittaa, rahoittaa, rajoittaa, rauhoittaa, rei’ittää, sanoittaa, sijoittaa | Adjektiivikantaisia: lievittää, lujittaa, pahoittaa, pyhittää | Kantana muu nominaalinen vartalo: alittaa, esittää, keskittää, puolittaa, tasoittaa

Leksikaalistuneita ittA-johdoksia ovat esim. seuraavat:

 
harjoittaa, ilmoittaa, kehittää, kirjoittaa, käsittää, määrittää, tarkoittaa, tavoittaa, teroittaa, toimittaa, valloittaa, varoittaa, veloittaa, vesittää

Johdin ‑OittA- liittyy kolmitavuisiin A-vartaloisiin adjektiiveihin (» § 318 asetelma 78). Johdostyyppiin kuuluu parikymmentä sanakirjalekseemiä. O-aines luetaan kuuluvaksi johtimeen eikä kantavartaloon, kun adjektiivin monikkovartalo ei ole O:llinen:

 
hankal-oitta-a (vrt. mon. hankal-i-a), happamoittaa, katkeroittaa, sekavoittaa, terävöittää

Toisaalta on joitakin sellaisia nelitavuisia OittA-vartaloisia verbejä, joiden A-vartaloisen kantasanan monikkovartalo on O:llinen ja johtimeksi on siten mahdollista hahmottaa ‑ittA-, esim. ahavo-itta-a (~ ahav-oitta-a), solako-itta-a; sama koskee kantasanaltaan O-loppuisia: autio-itta-a (~ auti-oitta-a), yhtiö-ittä-ä (vrt. johtimen -Oi- liittyminen O-vartaloon » § 331). Joidenkin OittA-verbien rinnalla esiintyy synonyyminen Oi-verbi, mikä osaltaan tukee hahmotusta OittA- eikä ittA-johtimiseksi, esim. kirjav-oitta-a vrt. kirjav-oi-da; väkev-öittä-ä vrt. väkev-öi-dä.

Huom. ittA-johdokset voi hahmottaa myös ttA-johdoksiksi, joiden kantana on monikkovartalo, esim. paikoi-tta-a, lievi-ttä-ä. Tässä kieliopissa ‑ittA- kuitenkin erotetaan omaksi johtimekseen mm. siksi, että kaikkien vartalotyyppien sanat eivät esiinny ttA-johdinaineksen edellä monikkovartalon asuisina, esim. valo-tta-a (*valoittaa), nipu-tta-a (*nipuittaa) (vrt. -istA- » § 327).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot