Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuttumisjohdokset > Muuttumisjohdosten morfologiset tyypit > kerä-änty-ä, riita-antu-a > § 344 VntU-verbien rakenne ja merkitys

§ 344 VntU-verbien rakenne ja merkitys

Johdin ‑VntU- liittyy nominin tai verbin kaksitavuiseen loppuvokaaliltaan lyhyeen (vahvaan) vokaalivartaloon tai verbin kaksitavuiseen AA- tai kolmitavuiseen VA-loppuiseen (vahva-asteiseen) supistumavartaloon (» § 339 asetelma 80). Johtimen ntU-ainesta edeltää vartalovokaali pitkänä (ikä-änty-ä, sotke-entu-a; halva-antu-a, viera-antu-a). Kolmitavuisesta supistumavartalosta jää johtimen edellä pois vokaaliyhtymän loppu-A (repe-enty-ä, koko-ontu-a), samoin kantoina harvinaisista eA-nomineista (selke-enty-ä, soke-entu-a) Kolmitavuinen itse-verbi toimii VntU-johdoksen kantana ilman tse-ainesta (häiri-inty-ä).

VntU-johdoksia on runsaat 200 sanakirjalekseemiä: substantiivi- ja verbikantaisia kumpiakin vähän vajaat sata ja muita nominikantaisia parikymmentä. Kantaverbi on yleensä transitiivinen. Verbikantaiset VntU-johdokset ovat merkitykseltään tavallisesti automatiivisia.

 
Verbikantaisia: jakaantua, kolhiintua, loukkaantua, lykkääntyä, peruuntua, rikkoontua, stressaantua | Substantiivikantaisia: hätääntyä, likaantua, nokeentua, riehaantua, sisuuntua | Adjektiivikantaisia: härskiintyä, kaljuuntua, vauhkoontua | Kantana muu nominivartalo: esiintyä, hajaantua, irtaantua, sekaantua, vakiintua, ärsyyntyä

VntU-johdokset ovat yleensä morfologisesti ja semanttisesti läpinäkyviä. Kantasanattomia tosin ovat esim. eltaantua, kimpaantua, rispaantua ja suivaantua. Joskus johdinaineksena on ‑intU-, jonka i-aines ei ole peräisin kantasanan yksikkövartalosta, esim. järkiintyä, nälkiintyä, reikiintyä. VntU-johdoksen rinnalla esiintyy usein samakantainen UtU-johdos (» § 345).

Joidenkin VntU-johdosten kantana on poikkeuksellisesti intransitiivinen verbi, esim. kuoleentua, peruuntua, repeentyä (vrt. vastaavanlaiset UtU-johdokset » § 343 ryhmä b). Muita semanttisesti erikoisia tai läpinäkymättömiä VntU-johdoksia ovat esim. erääntyä, harjaantua, hikeentyä ’menettää malttinsa’, ilmaantua ’ilmestyä, tulla ilmoille’, leipääntyä, pihkaantua, siunaantua.

Etenkin nominikantaisten VntU-johdosten karttuvuudesta kertovat esim. seuraavat vakiintumattomat uudismuodosteet:

 
fiksuuntua (l), hömppääntyä, tönkkööntyä (L), luomuuntua, ryhmääntyä, sohvaantua (sl)

Huom. Refleksiivinen käyttö on VntU-johdoksille harvinaista: silkkiin pynttääntyneitä naisia (K); – – toistasataa oppilasta sulloontui – – Ukko-laivan toiselle puolelle (L).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot