Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Sananrajaisia äänneilmiöitä > Loppuheitto ja elisio > § 38 Elisio ja legatoääntämys

§ 38 Elisio ja legatoääntämys

Loppuvokaalin kadon erityistapaus on elisio, jossa sananloppuinen vokaali jää pois vokaalialkuisen sanan edeltä ja tuloksena on ns. legatoääntämys eli sanat saumattomasti yhteen nivova ääntötapa (jota merkitään rivinalisella kaarella). Yleistä puhutussa kielessä on sananloppuisen a:n ja ä:n elisio, varsinkin pronominien paikallissijaisissa muodoissa ja adverbeissa siellä ja täällä silloin kun seuraava sana on kieltoverbi tai olla-verbi.

 
mull‿ei oo aikaa | siin‿on ruokaa | ann‿olla | taloss‿asutaa

Elisiossa tavunraja siirtyy niin, että ensimmäisen sanan loppukonsonantti muodostaa tavun jälkimmäisen sanan alkutavun kanssa, esim. mul.lei, sii.non. Ensimmäisen sanan loppukonsonantin pituus voi myös poiketa lähtöarvostaan, esim. tääl‿on (< täällä on), muutenkin kuin elisiotapauksissa, esim. nytt‿on (< nyt on).

Jotkin elision tietä syntyneet yhtymät ovat vakiintuneet kiinteiksi syntagmaattisiksi sulaumiksi, kuten partikkelin ja kieltoverbin yhtymät (esim. ettei, ehkei) tai murteelliset pronominialkuiset sulaumat tyyppiä soli (< se oli), moon (< mä oon) (» § 140141).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot