Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Yhdyssanat > Määritysyhdyssanat > Määriteosan muoto > Määriteosana yhdysosamuoto > § 416 Vartalo tai erityismuoto: hyttysparvi, jalkopää, ikivanha

§ 416 Vartalo tai erityismuoto: hyttysparvi, jalkopää, ikivanha

Yhdyssanan määriteosana voi esiintyä myös sellainen nomini- tai verbilekseemin edustuma, joka ei kuulu tämän sanan taivutusparadigmaan. Tällaista määriteosaa kutsutaan yhdysosamuodoksi tai yhdyssanamuodoksi (casus componens). Yhdysosamuodot ovat joko sanavartaloita, esim. muurahaiskarhu, kymmenvuotias, suurkaupunki, liukumäki, tai sisältävät jonkin lisäaineksen, esim. mestari-s-mies, jalk-o-pää, asu-in-talo, ui-ma-allas. Vierasperäisiä yhdysosamuotoja ovat sellaiset prefiksit kuin audio‑, fenno‑, anglo‑, psyko‑, senso‑, immuno‑, sosio‑, morfo‑, bio‑, geo‑ tai fysio‑ (» § 172). Yhdysosamuodon luonteisia ovat myös nominaaliset vartalot, jotka eivät esiinny itsenäisenä taipuvana lekseeminä, esim. etu‑, lähi‑, pika‑, tasa‑, vähä‑.

(i)nen-nominien yhdysosamuotona toimii niiden s-loppuinen konsonanttivartalo (a). Myös muutamalla kaksitavuisella e-vartaloisella nominilla sekä sanoilla enkeli ja jumala on yhdysosamuotona konsonanttiloppuinen vartalo (b).

(a)
hyttysmyrkky, ruotsalaistutkija, saapumisaika, ihmisystävällinen, Virtas-parka, suomalais-venäläinen
(b)
Adjektiivivartaloita: nuorsuomalainen, pientalo, suurjännite, täysmehu, uusvanha | Substantiivivartaloita: enkelparvi, jumalolento, aikakauslehti, persaukinen

Ryhmän (b) adjektiivivartaloilla muodostetaan uusiakin sanoja. Sanoittain esiintyy vaihtelua nominatiivialun kanssa, esim. suurajot, suurikokoinen, täys(i)järkinen.

Lukusanojen yhdysosamuotoja ovat vartalot seitsen‑ ja kymmen‑, jotka vaihtelevat nominatiivin kanssa, esim. seitse(mä)nvuotias, kymme(ne)nkertainen, sekä ‑sata‑, esim. parisata(a)vuotinen. Värinnimitysten yhdysosamuotoja ovat viher-, sini‑, puna‑, kelta‑ ja valko‑. Lisäksi on yksittäisissä yhdyssanoissa esiintyviä lyhentymävartaloita, joissa sanan loppuvokaali on kadonnut useimmiten vokaalialkuisen sanan edellä, esim. parastaikaa, tästedes, vastikään, yhtäkkiä, jokikinen, kohtsillään.

Eräillä vokaaliloppuisilla substantiiveilla on s-loppuinen yhdysosamuoto, joka esiintyy yleensä yhdyssubstantiivin määriteosana:

(c)
herrasväki, mestarismies, pappissuku, pariskunta, tervaskanto, tiiliskivi | Yhdysadverbeja: kiukuspäissään, päiväsaikaan

Pääteaines ‑s liittyy yksikön nominatiiviin eikä vokaalivartaloon: talvisaikaan (ei: *talves‑), tuulispää. Vartalo on vahva- (pappis‑) tai heikkoasteinen (kiukus‑). Vakiintuneita s-yhdysosamuotoja on parikymmentä, ja kukin niistä esiintyy vain yhden tai muutaman edusosan yhteydessä, joskus vaihdellen nominatiivin kanssa, esim. saarna(s)tuoli. Nämä yhdyssanat ovat siis leksikaalistumia. Uudet s-yhdysosamuodot ovat satunnaisesti mahdollisia appositioyhdyssanan (» § 422) alkuosana, esim. näyttelijäsmies (TV).

Muutamalla kaksitavuisella A-vartaloisella substantiivilla sekä lukusanoilla kolme ja neljä on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto:

(d)
aitovieri, huhtikuu, jalkopää, lehmihaka, sikolauma | kolmivuotias, nelihenkinen

Tyyppi on vanhahtava substantiiveista, ja se vaihtelee osin nominatiivin kanssa (sikalauma, kolmevuotias). Lisäksi määriteosana tavataan joitain muita i- tai o-loppuisia vartaloita, kuten sanoissa kaukojuna (< kauka-), ikivanha (< ikä-), irtokaulus (vrt. irti). Tyyppi esiintyy myös monissa erisnimissä, esim. Alitalo, Leppiniemi, Sikolampi.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

Yhdyssanan rakenne

Määritysyhdyssanat

Yleistä

Määriteosan muoto

Appositioyhdyssanat

Bahuvriihiyhdyssanat

Toistoyhdyssanat

Edusosana adjektiivi

Edusosana partisiippi tai verbi

Summayhdyssanat

Yhdyssana lausekkeen osana

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot