Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Yhdyssanat > Määritysyhdyssanat > Bahuvriihiyhdyssanat > § 424 Mitä ovat bahuvriihiyhdyssanat?

§ 424 Mitä ovat bahuvriihiyhdyssanat?

Bahuvriihiyhdyssanat eli bahuvriihit ovat määritysyhdyssanojen alalaji, joka poikkeaa semantiikaltaan niiden perustyypistä. Bahuvriiheja ovat esim. seuraavat:

 
herkkusuu, kaljupää, kierosilmä, kovanaama, mämmikoura, pitkätukka, tyhjätasku

Bahuvriihiyhdyssanan tarkoite ei ole sama tai kuulu samaan luokkaan kuin sen edusosan tarkoite, eikä bahuvriihi siten ole edusosansa hyponyymi. Esimerkiksi pitkätukka ei ole tukan alalaji, vaan bahuvriihin kirjaimellisesti tarkoittama asia (pitkä tukka) on ominainen sille olennolle, jota koko yhdyssana tarkoittaa: ’sellainen, jolla on pitkä tukka’. Bahuvriihin tarkoite on yleensä ihminen tai muu elollinen olento. Bahuvriiheja on joitakin satoja sanakirjalekseemejä, ja tyyppi on karttuva.

Bahuvriihit esiintyvät ensisijaisesti substantiiveina (a). Mahdollista on myös käyttö määritteenä adjektiivin tapaan (b).

(a)
Siitä vaan, vanha känsäkoura, sanoi Suominen kun Holkerille lapiota tarjosi (L). | Hän on vähän synkkämielinen tuppisuu, joka ei puhu eikä pussaa ainakaan selvin päin. (l) | – – mitä varakkaampi alue, sitä todennäköisemmin remmin jatkeena tassuttelee joku muu karvatassu kuin sekarotuinen tai saksanpaimenkoira. (L)
(b)
helapää puukko (PS) | Kuka kaistapää virkamies tästä vastaa? (L) | Siinä takapuoli kylmänä tai kusiaisten syötävänä istuessa piirtyi paikka lähtemättömästi keltanokan matkalaisen mieleen. (L)

Bahuvriihit eivät komparoidu (*kaistapäämpi). Adjektiivikäyttöisen bahuvriihin synonyymina on vastaava (i)nen-adjektiivi: helapäinen puukko, kaistapäinen virkamies. Bahuvriihi voi toimia myös yhdyssubstantiivin määriteosana, esim. helapääpuukko, tötterötukkasankarimme (l).

Bahuvriihin edusosana on substantiivi ja määriteosana nominatiivimuotoinen adjektiivi tai substantiivi (c), harvemmin lukusana (kaksitaso, kolmisormi) tai muu sanavartalo (sekopää, heiluhäntä).

(c)
Määriteosana adjektiivi: hapannaama, harmaaparta, isonenä, vinosilmä, vääräsääri | Määriteosana substantiivi: hymyhuuli, pellavapää, pokerinaama, poropeukalo, rasvaletti, säihkysääri

Edusosat edustavat tiettyjä semanttisia alueita:

(d)
Ruumiinosa: harvahammas, harmaahapsi, kippurahäntä, kivikasvo, kultakurkku, koukkuleuka, möhömaha, neropatti, tähtisilmä, mutrusuu, vääräsääri, (abstrakti:) kaukomieli, tulisielu | Vaatekappale: hätähousu, heinäkenkä, lökäpöksy, tyhjätasku | Artefaktin osa: kirjokansi, nelimasto | Abstrakti entiteetti: ikäloppu, jalkapuoli | Verbikantainen edusosa: virkaheitto, etuveto

Monikkosana esiintyy bahuvriihin edusosana yksikkömuotoisena, esim. hätähousu, kovakasvo. Bahuvriihin määriteosana on yhdyssanakin mahdollinen, esim. lippalakkipäät juniorit (L).

Bahuvriihit ovat enimmäkseen affektisia sanoja. Sävyltään neutraaleja ovat kuitenkin sellaiset vakiintuneet eläin- tai kasvilajin nimitykset kuin pystykorva, sarvikuono, satakieli tai poimulehti. Bahuvriihi on voinut myös eriytyä alkuperäisestä konkreettisesta merkityksestään, kuten sanat pitkäkynsi ’varas’, rähmäkäpälä ’kömpelö ihminen’, tiukkapipo ’ahdasmielinen ihminen’.

Huom. Monilla etenkin substantiivialkuisilla bahuvriiheilla on myös normaalia määritysyhdyssanakäyttöä, joka on tosin bahuvriihikäyttöä harvinaisempaa: esim. risuparta voi tarkoittaa paitsi ’risupartaista miestä’ (bahuvriihi) myös ’risuista partaa’.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

Yhdyssanan rakenne

Määritysyhdyssanat

Yleistä

Määriteosan muoto

Appositioyhdyssanat

Bahuvriihiyhdyssanat

Toistoyhdyssanat

Edusosana adjektiivi

Edusosana partisiippi tai verbi

Summayhdyssanat

Yhdyssana lausekkeen osana

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot