Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Yleistä > Valenssi > § 447 Pakollisuus valenssin kriteerinä

§ 447 Pakollisuus valenssin kriteerinä

Selvin osoitus siitä, että jokin lauseenjäsen on verbin täydennys eli kuuluu sen valenssiin, on sen pakollisuus. Sellainen ehdoton pakollisuus, että täydennys saisi aina kyseisen verbin yhteydessä ilmiasun, on kuitenkin harvinaista. Pakollisuus on pikemminkin semanttista: verbin merkityksen tarkastelu edellyttää täydennysten huomioon ottamista ja täydennykset ovat siten olennainen osa verbin merkitystä. Esimerkiksi rakastaa tarkoittaa jonkun suhtautumista johonkuhun ja kertoa sitä, että joku välittää jonkin tiedon jollekulle. Vaikka täydennystä ei pantaisi ilmi, se tulkitaan implisiittisesti mukana olevaksi. (Esim. substantiivin määrite voi olla pragmaattisista syistä pakollinen; » § 566.)

Subjekti voi jäädä vaille ilmiasua monista syistä (» § 913914). Muiden täydennysten pakollisuus muodostaa jatkumon, jolla voi erottaa kolme astetta. Tiukin pakollisuus on ominaista sellaisille lähinnä suhdetta ilmaiseville verbeille kuin aiheuttaa, aiheutua, edellyttää, johtua, koostua, liittyä, liittää, sijaita, sisältää. Nämä ovat mahdollisia ilman täydennystä vain ellipsissä, missä täydennys jätetään toistamatta (a).

(a)
Tee ei aiheuta riippuvuutta, mutta kahvi aiheuttaa [= riippuvuutta].

Toista astetta edustavat tapaukset, joissa täydennys voi jäädä ilmaisematta myös silloin, kun sen tarkoite on tilanteessa ilmeinen (b) tai tarkoitteen tyyppi on verbin merkityksen perusteella ennustettava ja sen identiteetti on sivuasia (c).

(b)
Mikko lähti [puheena olevasta paikasta tai puhujan olinpaikasta]. | Auto lähestyy hurjaa vauhtia [puheena olevaa paikkaa tai puhujan olinpaikkaa].
(c)
Tämä maali peittää hyvin [maalattavat pinnat]. | Huulipuna ei yhtään pysy [huulissa].

Lähimpänä määritteitä ovat sellaiset täydennykset, jotka pannaan ilmi vain jos tarkoite halutaan erityisesti spesifioida. Esimerkiksi ostaa- ja myydä-verbien tarkoittamaan tapahtumaan kuuluvat myyjä, ostaja, vaihdettava tavara ja siitä maksettu rahasumma, mutta tavallisesti niistä kielennetään lauseessa vain osa (d).

(d)
Ostaja ja tavara: Myöhemmin setä möi torpan ja osti talon, äiti lähti vieraan palvelukseen. (k) | Ostaja, tavara ja myyjä: Lottakenraali osti lappalaisilta kolmattasattaa ajoporoa. (k) | Ostaja, tavara ja raha: Eikä myöskään pidä paikkaansa, että pakolaiset syöttäisivät lapsillensa vain teetä ja leipää ja ostaisivat rahoillansa hienoja vaatteita ja autoja. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Yleistä

Moniosaiset predikaatit

Verbit ja subjektin laatu

Intransitiivisuus ja transitiivisuus

Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit

Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot