Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Yleistä > Valenssi > § 448 Muita valenssikriteereitä

§ 448 Muita valenssikriteereitä

Pakollisuuden lisäksi täydennyksille on ominaista, että ne ovat merkitykseltään riippuvaisempia verbistä kuin määritteet. Sellaiset tyypilliset määritteet kuin ajan ja paikan puiteadverbiaalit ja syytä ilmaisevat adpositiolausekkeet voivat ilmaista tapahtuman paikkaa, ajankohtaa ja syytä hyvin monenlaisten verbien yhteydessä:

 
Törmäsin Anneliin puistossa viime lauantaina. | Ihastuin Anneliin puistossa viime lauantaina. | Ihastuin Anneliin hänen herttaisen hymynsä takia.

Illatiivimuotoinen täydennys Anneliin ilmaisee törmätä-verbin yhteydessä liikkeen päätöskohdan mutta ihastua-verbin yhteydessä tunnekokemuksen ärsykkeen.

On kuitenkin myös täydennyksiä, joilla on verbistä riippumaton merkitys, esim. verbeillä asua ja sijaita: Oravat asuvat puistossa; Patsas sijaitsee puistossa. Tämä olosijainen täydennys ilmaisee sijaintia niin kuin puiteadverbiaali lauseessa Ihastuin Anneliin puistossa, mutta asua- ja sijaita-verbien yhteydessä täydennys on pakollinen, koska ne kuvaavat nimenomaan entiteetin ja paikan välistä suhdetta. (Verbi asua tosin esiintyy joskus myös tavan tai seuran adverbiaalin kanssa: asua vaatimattomasti ~ ystävänsä kanssa.) Syytä ja aihetta ilmaiseva elatiivilauseke on täydennyksen ja määritteen rajatapaus, sillä sen esiintyminen on verbikohtaisempaa kuin syyn ilmausten yleensä (» § 996) mutta se liittyy varsin monenlaisiin verbeihin: havaintoa ja päättelyä ilmaiseviin (huomata ~ päätellä jotakin jostakin), tunneverbeihin (hämmästyä, huolestua jostakin » § 466), kilpailemis- ja taistelemisverbeihin (kilpailla, riidellä, tapella jostakin) sekä kommunikaatioverbeihin (» § 483).

Siitä, että täydennykset ovat verbistä riippuvaisia, kertoo myös se, että verbi saattaa määrätä jonkin täydennyksensä sijamuodon. Esimerkiksi luottaa-verbin yhteydessä luottamuksen kohdetta ilmaiseva lauseke on illatiivissa. Tätä ilmiötä kutsutaan rektioksi (» § 487, 1225). Määritteensä muotoa verbi ei määrää. Keston määritteen sija tosin vaihtelee verbin mukaan: Asuin Tampereella viikon ~ *viikossa ~ *viikoksi mutta Sairastuin *viikon ~ viikossa ~ viikoksi. Sijaan vaikuttaa tässä tapauksessa verbin aspektimerkitys (» § 1499), ei sen valenssi.

Verbin merkitys vaikuttaa myös täydennysten semanttiseen tyyppiin: luottaa-verbin subjektin tarkoite on tajunnallinen olio, ja esim. verbit nylkeä ja suomustaa edellyttävät objektin tarkoitteen kuuluvan varsin suppeaan ryhmään. Merkityksen joustavuus ja kielen yleinen metaforisuus (esim. nylkeä joltakulta rahat) estävät kuitenkin esittämästä semanttisia valintaehtoja kovin tarkkarajaisina.

Huom. Täydennykset ja määritteet eroavat toisistaan myös siinä, että täydennykset sijaitsevat todennäköisimmin liittomuodon jäljessä, kun taas määritteet voivat olla sen osien välissä: Olen monta kertaa käynyt ulkona mutta ?Olen ulkona käynyt monta kertaa. Tämä ei kuitenkaan päde tunnusmerkkisissä sanajärjestyksissä (» § 1366, 1393) eikä puhutussa kielessä aina muutenkaan.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Yleistä

Moniosaiset predikaatit

Verbit ja subjektin laatu

Intransitiivisuus ja transitiivisuus

Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit

Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot