Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Yleistä > Verbien monimerkityksisyys ja täydennysmuotit > § 449 Hyppiä, hyppiä paikasta toiseen, hyppiä vesi pois korvasta

§ 449 Hyppiä, hyppiä paikasta toiseen, hyppiä vesi pois korvasta

Valenssi perustuu viime kädessä verbin merkitykseen. Verbit ovat kuitenkin usein monimerkityksisiä, ja eri merkityksissä samalla verbillä voi olla erilainen täydennysympäristö. Esimerkiksi verbillä selvitä on kaksi päämerkitystä: ’voittaa vastus’ (a) ja ’tulla jonkun tietoon’ (b). Edellisessä tapauksessa subjektin tarkoite on elollinen (selviäjä), jälkimmäisessä subjekti on abstrakti (informaatio) ja voi edustua lauseena. Edellisessä tapauksessa lauseessa voi lisäksi olla ero- tai tulosijainen abstrakti täydennys (a), jälkimmäisessä ihmistarkoitteinen, allatiivisijainen täydennys ja erosijainen, tiedon alkuperää tarkoittava täydennys (b). Kaikki nämä eivät ole lauseessa yhtä pakollisia.

(a)
Miten esimerkiksi istuva presidentti – – selviäisi nykyisen kaltaisista vaalitenteistä? (l) | Vaikeudet ovat sen laatuisia, että niistä selvitään rahalla. (k) | Nykyiset kansanedustajat selvinnevät vaivattomasti jatkoon. (l)
(b)
Usein vie pitkän ajan ennen kuin omistajan nimi edes selviää vuokralaisille. (l) | Lääninhallituksen kirjaamosta selviää kuitenkin, että Kurikka-seuran hakemus oli teknisesti oikein laadittu ja allekirjoitettu. (l)

Paitsi selvästi monimerkityksisiä, kuten selvitä, monet verbit ovat merkitykseltään joustavia. Eri täydennysympäristöt nostavat niistä esiin merkityksen eri puolia. Kun tämä on systemaattista ja koskee monia verbejä, täydennykset muodostavat täydennysmuotin. Se on konstruktio, joka koostuu verbin mahdollisista täydennyksistä, soveltuu hyvin monentyyppisiin verbeihin ja vaikuttaa niiden tulkintaan. Täydennysmuotin oma merkitys on abstrakti ja spesifioitumaton, ja lauseen kokonaismerkitys syntyy muotin ja verbin yhteisvaikutuksesta. Samat verbit voivat esiintyä eri muoteissa.

Esimerkiksi verbi hyppiä ilmaisee subjektitarkoitteen ylösalaista liikettä, joka voi johtaa tai olla johtamatta hyppijän paikan muuttumiseen (c). Verbin valenssiin kuuluu vain subjekti, hyppijä. Siirtymisen merkitys nousee esiin, kun verbi sijoittuu muottiin, johon kuuluu suuntasijainen täydennys (d). Muotit perustuvatkin keskeisiin verbeihin, joiden valenssiin muotin nominaaliset jäsenet kuuluvat; esim. verbin siirtyä valenssiin kuuluu ero- ja tulosijainen täydennys (» § 476). Hyppiä-verbi voi myös saada objektin ja suuntasijaisen täydennyksen, jolloin se ilmaisee muutoksen aikaansaamista (e) (» § 482).

(c)
Takanamme olevat naiset hyppivät ja huusivat kannustuksia, – –. (k)
(d)
Siirtymismuotti: Koira hyppi sängystä toiseen. (k) vrt. Koira siirtyi sängystä toiseen.
(e)
Resultatiivimuotti: Maija hyppi veden pois korvastaan. vrt. Maija sai veden pois korvastaan.

Osa muotin täydennyksistä ja verbin täydennyksistä on samoja, kuten esimerkeissä (d) ja (e) subjekti. Osa täydennyksistä kuuluu pelkästään muottiin, kuten esimerkkien (d) ja (e) suuntasijaiset lausekkeet ja esimerkin (e) objekti. Muotin täydennykset ovat kuitenkin lauseessa verbiin samassa rakenteellisessa suhteessa kuin sen omat täydennykset: muottiin kuuluva objekti tai adverbiaali käyttäytyy (muotin ja verbin merkityksen rajoissa) samoin kuin valenssinmukainenkin.

Verbin esiintyminen jossakin muotissa edellyttää, että se sopii merkitykseltään yhteen muotin merkityksen kanssa. Tämä riippuu paljolti maailmantiedosta: hyppimällä on mahdollista siirtyä paikasta toiseen tai saada vesi pois korvastaan, mutta esim. nukahtamalla ei. Verbin muottikäyttö voi olla tavallista ja vakiintunutta, kuten hyppiä sängystä toiseen, mutta myös luovaa ja ainutkertaista, esim. resultatiivimuotti esimerkissä (kenkä,) jonka joku kolmesta naisesta [elokuvassa] lorottaa tyhjäksi vedestä (L).

Myös syntaktiset erikoislausetyypit kuten tilalause (f) ovat verbin täydennysympäristön käsittäviä muotteja (» § 891906).

(f)
Tilalause: (Meno on niin kovaa että) silmissäni hyppii. vrt. Täällä tuulee.

Erikoislausetyypeissä on keskeistä subjektin puuttuminen tai epätyypillisyys. Tässä luvussa käsiteltävät täydennysmuotit koskevat muita lauseenjäseniä kuin subjektia.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Yleistä

Moniosaiset predikaatit

Verbit ja subjektin laatu

Intransitiivisuus ja transitiivisuus

Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit

Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot