Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Intransitiivisuus ja transitiivisuus > Transitiivisuus, kausatiivisuus ja verbijohdokset > § 462 U-verbien ja (t)ta-verbien tyypillinen suhde

§ 462 U-verbien ja (t)ta-verbien tyypillinen suhde

Verbin transitiivisuus tai intransitiivisuus korreloi jossain määrin sen vartalon lopun kanssa. Vartalon loppuvokaali U on usein intransitiivistava johdin tai osa sellaista, esim. UtU- tai stU-johdinta (» § 339). Silloinkin kun kantaverbiä ei ole tai merkityssuhde siihen on katkennut, U-vartaloinen verbi on normaalisti intransitiivinen, esim. astua, istua, nukkua, heilua, roikkua. Transitiivisia ovat kuitenkin esim. verbit kehua, kysyä, torjua, ampua ja katua, U-johdoksista ainoastaan lähestyä ja lähentyä sekä sensiiviset ksU-verbit kuten hyväksyä, väheksyä ja vieroksua. Verbit, joiden vartalo loppuu (t)tA-ainekseen, ovat puolestaan useimmiten transitiivisia, kuten antaa, kantaa ja saartaa sekä pienentää, varmistaa, varoittaa ja puhuttaa. Intransitiivisiakin (t)tA-vartaloita on, esim. aivastaa. Niitä on etenkin deskriptiiviverbeissä kuten hoilottaa, koheltaa, marmattaa ja säksättää (» § 309).

Transitiiviverbin ja sen (Ut)U-johdoksen suhde on tyypillisesti sellainen, että johdoksen subjektina toimii rooliltaan kantaverbin objektia vastaava täydennys, patientti (a) (» § 333). Intransitiivisista verbeistä taas muodostetaan (t)tA-johtimella kausatiivisia johdoksia, joiden objekti vastaa kantaverbin patienttisubjektia ja joihin lisäksi liittyy tekijäsubjekti, agentti (b) (» § 312). Transitiiviverbeistä johdetaan teettoverbejä, joiden yhteydessä voidaan ilmaista sekä aiheuttaja (teettäjä) että tämän tavoitteleman teon tekijä (c) (» § 313). Produktiivisempi tapa ilmaista tällaisia suhteita on rakenne, jossa yleismerkityksiseen transitiiviverbiin kuten panna tai saada liittyy MA-infinitiivin illatiivin muodostama lauseke (» § 479).

(a)
Tapaus särki illuusioni. vrt. Illuusioni ovat särkyneet.
Agentti   Patientti   Patientti  
(b)
Auto pysähtyi.   vrt. Anneli pysäytti auton.
Patientti       Agentti   Patientti
(c)
Juristi selvitti asian. vrt. Anneli selvitytti asian juristilla.
Agentti   Patientti   Agentti   Patientti Agentti

Johdoksella ja sen kantaverbillä on tavallisesti samat adverbiaalitäydennykset (d). Eräissä johdosparikeissa toisen verbin adverbiaalitäydennys vastaa kuitenkin rooliltaan toisen epäagentiivista aiheuttajasubjektia (e).

(d)
asettua ~ asettaa johonkin, unohtua ~ unohtaa johonkin, karsiutua ~ karsia jostakin, pelastua ~ pelastaa jostakin
(e)
Kellastuminen johtuu kuivuudesta. vrt. Kuivuus johtaa kellastumiseen. | Kellastuminen aiheutuu kuivumisesta. vrt. Kuivuminen aiheuttaa kellastumista. | Valtiot korvautuvat tulevaisuudessa löyhemmillä liitoilla. vrt. Löyhemmät liitot korvaavat tulevaisuudessa valtiot.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Yleistä

Moniosaiset predikaatit

Verbit ja subjektin laatu

Intransitiivisuus ja transitiivisuus

Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit

Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot