Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit > Objektina referatiivirakenne tai lause > § 473 Luulin että se tapahtuu ~ sen tapahtuvan

§ 473 Luulin että se tapahtuu ~ sen tapahtuvan

Verbi, joka voi saada objektikseen että-lauseen, voi yleensä saada myös referatiivirakenteen. Tällaiset verbit ilmaisevat etenkin kommunikaatiota (» § 483), havaintoa (nähdä, huomata), kognitiota (luulla, muistaa, ymmärtää) sekä päättelyä ja todistamista.

 
He sanoivat ~ uskoivat poliisin tekevän ~ tehneen kaikkensa.
  että poliisi tekee ~ on tehnyt kaikkensa.

Referatiivirakenteella on kuitenkin suppeampi käyttöala kuin että-lauseella. Referatiivirakenne ilmaisee kerrottavan tai mielessä olevan asiaintilan sisällön, mutta ei sellaista asiaintilaa, jota tavoitellaan, ehdotetaan tai suositellaan. Niinpä verbien suositella, ehdottaa, esittää, kehottaa, käskeä, säätää, määrätä, valvoa objektiksi käy lause (a) mutta ei yleensä referatiivirakenne (tyypistä Taloa ehdotetaan purettavaksi » § 534). Vain lausetäydennyksen saavat yleensä myös verbit, jotka ilmaisevat tosiasiana otettuun asiaintilaan kohdistuvaa tunnetta tai muuta reaktiota: hävetä, pahoitella, pyytää ~ saada anteeksi; ihmetellä, päivitellä ja valittaa (b).

(a)
Hallitus esittää, että pitkäaikaiset taiteilija-apurahat muutettaisiin viisivuotisapurahoiksi. (l) | Suosittelisin, että sellaiset ihmiset menisivät nyt itseensä. (l)
(b)
Essayah pahoitteli kumminkin sitä, että kilpailu viimeisestä mitalisijasta ratkesi näin dramaattisesti. (l) [pahoitella ’olla pahoillaan tapahtuneesta’] | Hänen ei enää tarvitse hävetä sitä, että pitää myös amerikkalaisista genre-elokuvista. (l)

Referatiivirakenteen käyttö tällaisten verbien yhteydessä nostaa verbistä esiin referoivan merkityksen: ehdottaminen ja reaktion ilmaiseminen jäävät taka-alalle (c).

(c)
Lähteenmäki pahoittelee amerikkalaisten Suomi-tietouden olevan vielä vääristynyttä, vähäistä tai puutteellista. (l) [pahoitella ’ilmaista pahoitellen’] | Voiko historiallinen rakennus – – paljastaa jonkin toisen asian luonteen niin kuin Heidegger esitti maalauksen voivan paljastaa siinä kuvatun asian luonteen? (a)

Silloin kun tukipronominia käytetään osoittamaan asiaintila ennalta oletetuksi (d), verbin merkityksestä nousee esiin eri puoli kuin referatiivirakennetta käytettäessä (e); paljas lause on tässä suhteessa neutraali (» § 1150).

(d)
Miten selität sen, että tuloksesi olivat niin hirmuisen kovia verrattuna nykyisiin aikoihin? (l) [selittää ’antaa selitys jollekin’]
(e)
Ryöstäjä selitti kuulusteluissa tehneensä ryöstön ahdistavan rahapulan takia. (l) [selittää ’ilmaista selityksenä’]

Muita lauseen mutta ei referatiivirakenteen kanssa esiintyviä verbejä ovat mahdollistaa, aiheuttaa ja estää.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Yleistä

Moniosaiset predikaatit

Verbit ja subjektin laatu

Intransitiivisuus ja transitiivisuus

Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit

Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot