Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa > Olo- ja suuntasijaiset muotit > Asettamismuotti ja objektin valinta > § 480 Lastata puut lavalle ~ lava täyteen

§ 480 Lastata puut lavalle ~ lava täyteen

Eräät transitiiviverbit esiintyvät kahdessa rakenteessa, joissa verbi saa erilaisen objektin. Perustyypissä on objektin ohella välineen adverbiaali tai erosijainen adverbiaali. Vaihtoehtona on asettamismuotti, jossa adverbiaalia vastaava täydennys on objektina ja objektia vastaava täydennys suunnan adverbiaalina. Kummassakin tapauksessa objektin tarkoite ymmärretään vaikutuksenalaiseksi; se, johtaako vaikutus tulokseen, ilmaistaan objektin sijalla (» § 927).

 
  Perustyyppi Asettamismuotti
lyödä, hakata (nyrkillä) lasiovea nyrkkiään lasioveen
ahtaa, lastata kärry (puilla, puita täyteen) puut kärryyn
sivellä, töhriä seinä (maalilla) maalia seinään
tyhjentää pullo (vedestä) vesi pullosta
lakaista lattia (roskista) roskat lattialta

Perustyyppi on vastaavaa asettamismuotin mukaista rakennetta yksinkertaisempi sikäli, että säiliötä tai pintaa tarkoittava NP, johon toiminta kohdistuu, voi siinä olla ainoana täydennyksenä. Sen sijaan asettamismuotti vaatii objektin ja säiliötä tai pintaa ilmaisevan adverbiaalin mukanaoloa. Ahtaa-verbillä perustyyppi vaatii kuitenkin täyteen-rakennetta, joka muutenkin on tavallinen, kun toinen NP on ymmärrettävissä säiliöksi: Huone oli ahdettu täyteen tavaraa (k) (» § 659).

Lyömisverbin objekti tarkoittaa yleensä aluetta, johon lyönti kohdistuu, ja lyövä ruumiinosa tai esine esitetään välineen tapaan (a). Vastaavaa asettamismuottia edustavat (b)-vaihtoehdot:

(a)
Löin nyrkillä lasiovea niin että rystysissä vihlaisi. (k) | Käskystäni hän iski pöytää nyrkillään ja lantti kilahti kaatuessaan. (k)
(b)
Brychan iski nyrkkinsä voimakkaasti tammen runkoon. (k) | Mutanen lyö nyrkkinsä muistomerkkiin. (k)

Verbit lastata, ahtaa, ahdata, tunkea, ladata ilmaisevat jonkin sijoittamista säiliöön, joka voidaan esittää joko objektina tai adverbiaalina. Samantapaisia ovat verbit sivellä, voidella, spreijata ja töhriä, jotka ilmaisevat aineen levittämistä pinnalle. Tyhjentää-verbin tavoin käyttäytyvät puhdistamisverbit kuten lakaista, harjata, imuroida, pestä, huuhdella ja puhdistaa. Niillä on perustyypissä objektina puhdistettavaa aluetta tarkoittava NP, esim. pestä vaate (puhtaaksi tahroista), imuroida huone, lakaista lattia; asettamismuotissa objektina on poistettavaa likaa tarkoittava NP. Perustyyppiä edustavat ryhmän (c) esimerkit, asettamismuottia ryhmä (d).

(c)
Asiakirjojen mukaan kontti oli lastattu Belgiassa. (l) | Tuula otti riisipiirakan kädelleen, voiteli sen kiiltävällä keltaisella pehmeällä voilla – –. (k) | – – sillä muutaman päivän itäosissa maata ja keskilännessä riehunut lumimyrsky tyhjensi kaupat asiakkaista – –. (l) | Toissayönä joku kävi spreijaamassa yhden kauneimmista Mirhabar-matoistani, – –. (k)
(d)
Varkaat lastasivat halliin ajettuun pakettiautoon sekä linja- että henkilöauton renkaita. (l) | Suomalaiset kaupat ovat oma-aloitteisesti tyhjentäneet hyllyistään brittituotteita, muun muassa säilykkeitä. (l) | Jean olisi voidellut ohuen kerroksen aurinkosuojaa koko minun selkääni. (k) | Akillesjänteestä pitäisi puhdistaa töhnät pois. (l).

Huom. Samantapaista vaihtelua on syöttää- ja juottaa-verbien yhteydessä, joiden objektina voi olla joko syöjää tai syötävää tarkoittava lauseke: syöttää hevosta, syöttää hevoselle näkkileipää. Edellisessä tapauksessa ruokaa tarkoittava jäsen edustuu välineen tavoin: Kyllä hevonen vetää, Huttunen syötti sitä näkkileivällä (k).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Yleistä

Moniosaiset predikaatit

Verbit ja subjektin laatu

Intransitiivisuus ja transitiivisuus

Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit

Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot