Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa > Arviointi ja kommunikaatio > Kommunikaatioverbit ja referointimuotti > § 484 Mitä objektina: sanoa esimerkki, lohduttaa toista, että...

§ 484 Mitä objektina: sanoa esimerkki, lohduttaa toista, että...

Kommunikaation sisällön kertova lause tai referatiivirakenne on objekti, mutta NP-objektina sisältö ei juuri edustu. NP-objektina voi kuitenkin olla indefiniittinen, interrogatiivinen tai anaforinen pronomini (a); verbin sanoa anaforinen objekti viittaa tuttuun asiasisältöön, kun taas referoinnissa käytetään proadverbia niin (vrt. tukipronominit » § 1150). NP-objekti voidaan tulkita propositiota tarkoittavaksi: sanoa nimensä ’sanoa mikä nimi on’ (b). Kommunikaation sisältöä voi edustaa myös ns. sisällönobjekti (c) (» § 929).

(a)
Mitä sinä sanoit ~ kerroit hänelle ~ kysyit? | Sanoiko hän muuta? | Kerroin kaiken. | Hän ei ole suunnitellut sanovansa mitään sellaista, mutta se ajatus oli hänellä mielessä päällimmäisenä juuri sillä hetkellä ja hän sanoi sen. (k) | Me olemme olleet onnellisia. Kaikesta huolimatta voi sanoa niin. (l)
(b)
Sano yksikin esimerkki. | Projektin budjettia Leena ei halua täsmälleen kertoa, – –. (l) | Kauppahintaa ei ilmoitettu, – –. (l)
(c)
sanoa sananen | puhua suomea ~ totta ~ roskaa | Jokainen osahankkija voisi kertoa oman tarinansa. (l)

Referointimuotin ansiosta samassa lauseessa saattaa olla kaksi objektia, sekä vastaanottajaa ilmaiseva NP että sisältöä ilmaiseva lause (d). Vastaanottajaa edustavan objektin saa pieni joukko verbejä, esim. informoida (e), joilla voi lisäksi olla aiheen ilmaiseva elatiivilauseke (f). Samalla tavoin, mutta ilman aihetäydennystä, esiintyvät vaikuttamista ilmaisevat verbit, esim. pyytää, kutsua, neuvoa, vannottaa ja rukoilla, joihin muuten liittyy MA-infinitiivilauseke (» § 479).

(d)
Yritin lohduttaa [häntä], [että onhan täällä ammattiyhdistysliikkeen ja työväen urheiluliikkeen kokouksia pidetty kaiken aikaa]. (l) | Vuosi sitten Suomessa käynyt perheenpää oli laivalla valistanut [perhettään ja muita matkatuttuja], [ettei kannata panna valuuttaa ravintoloihin], – –. (l) | Sitten heristelin sormeani ja varoittelin [Doraa], [ettei hänelle jää tästä ajasta muuta muistoa kuin kauhea krapula]. (k) | Mieleni teki – – rukoilla [häntä] [ettei hän jättäisi minua], – –. (k)
(e)
informoida, lohduttaa, muistuttaa, syyttää, valistaa, varoittaa
(f)
Kati ei enää informoinut Jarrea menemisistäni, – –. (k)

Myös kehumis- ja moittimisverbit kuten kehua, kiittää, ylistää, moittia ja haukkua esiintyvät referointimuotissa (g); lisäksi ne esiintyvät aihetäydennyksen kanssa (moittia jotakuta jostakin). Erona edellisiin verbiryhmiin on se, että vaikka objekti voidaan jossakin kontekstissa ymmärtää puhuteltavaa tarkoittavaksi (g), puhuteltavan rooli voidaan erikseen ilmaista allatiivilla (h).

(g)
Moitti minua, että soon minun ja palvelusväen vika ko tyär puhhuu ko runsunen jätkä, – –. (k)
(h)
Hän kehui minulle JyPiä, eikä tainnut pehmoisia puhuakaan. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Yleistä

Moniosaiset predikaatit

Verbit ja subjektin laatu

Intransitiivisuus ja transitiivisuus

Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit

Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot