Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Substantiivit > Substantiivit sanaluokkana > Yleistä > § 551 Mikä on substantiivi? Millainen on substantiivilauseke?

§ 551 Mikä on substantiivi? Millainen on substantiivilauseke?

Substantiivit ovat luvussa ja sijassa taipuvia nomineja, jotka ovat lajia ilmaisevia yleisnimiä tai yksilön identifioivia erisnimiä (» § 553). Substantiiveilla nimetään mm. olioita, esineitä ja paikkoja tai ominaisuuksia, asiaintiloja, suhteita ja toimintoja. Ne viittaavat joko konkreettisiin olioihin kuten talo, kirja, kahvi, jäähalli, mummi, Maija, Matti Virtanen, jotka ovat olemassa fyysisinä entiteetteinä, tai abstrakteihin entiteetteihin kuten ajatus, rakkaus, musiikki, ilo, elämä, periaate, osa, politiikka, työttömyys, kauneus, syöminen, hyppy, joilla ei ole esineellistä tarkoitetta. Substantiivit ovat avoin luokka, jonka produktiivisiin taivutustyyppeihin tulee jatkuvasti uusia sanoja (taivutustyypeistä » § 6468; johdoksista » § 174259).

Substantiivi saa sekä etu- että jälkimääritteitä, harvoissa tapauksissa myös täydennyksiä. Substantiivi muodostaa substantiivilausekkeen eli NP:n joko yksin tai erityyppisten laajennustensa kanssa. Laajennuksena voi olla esim. demonstratiivinen tarkenne tai adjektiivilauseke (a), substantiivi‑, adverbi- tai adpositiolauseke (b), infinitiivilauseke tai lause (c). Substantiiviin voi liittyä possessiivisuffiksi: kirjani, hänen juoksemisensa.

(a)
tuossa ihanassa kirjassa | aika hyvällä juoksemisellani
(b)
Maijan kirja | vihreän omenan syöminen | Turun pikajuna | kirja elämisen ihanuudesta | uskoni huomiseen | seikkailupuisto näkövammaisille | konsertti eilen koulun pihalla | kritiikki hiihtäjiä kohtaan
(c)
halu lähteä heti | kiire syömään | ajatus että hän myöhästyy | kysymys voisiko hän tulla | työ josta pidän

Substantiivilauseke toimii lauseessa eri tehtävissä:

 
Subjektina:[Tuo tyttö] on iloinen. | [Veden runsas juominen] on terveellistä. | Objektina: Tuo tyttö juo [kahvia]. | Hän rakastaa [kitaralla soittamista]. | Predikatiivina: Hän on [opettaja]. | Se oli [aika hyvä valinta]. | Nominin genetiivimääritteenä: [Sen tytön] kännykkä katosi. | [Asian] käsittely oli rankkaa. | Lukusanan tai adposition täydennyksenä: Paikalla oli kaksi [pätevää opettajaa]. | Pallo löytyi [keittiön pöydän] alta. | Adverbiaalina: [Tästä asiasta] keskusteleleminen [tapaamisessa] vei kaikilta voimia. | Valokuvat [lapsista kesälomalla] ilahduttivat vielä joulunakin. | Opiskelin [koko kesän].

Substantiivilauseke voi olla tarkoitteeltaan määräinen tai epämääräinen sen mukaan, onko tarkoite puhujan ja kuulijan tunnistettavissa (d) vai ei (e). Geneerinen viittaus on taas silloin, kun kyse on kokonaisesta luokasta tai jonkin luokan jäsenestä luokan edustajana (f) (» § 1407).

(d)
Näetkö [tuon naisen tuolla]? | Muistatkos [sen Maijan, joka asui täällä ennen meitä]?
(e)
Sinne tulee [joku Liisa] ja [sen yks kaveri].
(f)
[Dinosaurukset] olivat [hirmuliskoja]. | [Liito-orava] kuuluu suojeltaviin lajeihin. | [Vichyvedellä] lettutaikinasta tulee kuohkeampaa.

Huom. Yksinkertaisuuden vuoksi tässä kieliopissa puhutaan joskus substantiivin tarkoitteista, vaikka tarkkaan ottaen tarkoite on substantiivilausekkeella eli NP:llä.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Substantiivit sanaluokkana

Substantiivien luokkia

Substantiivilauseke

Substantiivin määritteet ja täydennykset

Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet

Yleismerkityksisten substantiivien määritteet

Taipumaton substantiivimäärite

Tarkenteet

Genetiivimääritteet

Adjektiivimääritteet

Substantiivin adverbiaalit

Osa‑, ryhmä- ja mittasanat

Infinitiivilauseke ja lause substantiivin laajennuksina

Tilastotietoja NP:n rakenteesta

Erisnimet

Substantiivin adjektiivimainen käyttö

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot