Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Substantiivit > Substantiivien luokkia > Yleisnimet ja erisnimet > § 553 Yleisnimen ja erisnimen raja

§ 553 Yleisnimen ja erisnimen raja

Yleisnimi eli lajinimi (appellatiivi) tarkoittaa esinettä, oliota tai asiaa, esim. kynä, ihminen, nuoriso, pingviini, vesi, sota, työttömyys, tunne, rakkaus, häät, puhuminen. Erisnimi (propri) on yhdestä tai useasta sanasta koostuva nimi, joka nimeää yksilön erotukseksi muista vastaavaan luokkaan tai lajiin kuuluvista jäsenistä (» § 596597). Erisnimillä on siis identifioiva tehtävä. Esimerkiksi nimi Mauno ei sinänsä kerro kantajastaan muuta kuin että kyseessä on Mauno-niminen olio, joka saattaa olla mies, hamsteri, laiva, pyörremyrsky tms. Erisnimi kirjoitetaan yleensä isolla alkukirjaimella. Se voi nimetä mm. ihmisen tai eläimen (Maija, Maija Virtanen, Musti), paikan tai rakennuksen (Nilsiä, Puijo, Minna Canthin katu, Finlandia-talo), yhtiön, tuotteen tai teoksen (Olvi, Pampers, Satumaa).

Yleis- ja erisnimien välillä ei ole selvää rajaa. Erisnimeä käytetään joskus appellatiivina tarkoittamassa entiteettiä, joka jollain tavalla muistuttaa nimettyä yksilöä.

 
– – uusien virenien nousu Suomen yleisurheilun pelastajiksi olisi epätodennäköinen sattuma. (l) | Eiks oo serlaa? ’mitä hyvänsä talouspyyhettä’

Toisaalta yleisnimeä voi joskus käyttää erisnimenä. Esimerkiksi sana maa planeetan nimenä on definiittinen, yksilöivästi viittaava nimitys riippumatta siitä, kirjoitetaanko se isolla vai pienellä alkukirjaimella, mutta muussa käytössä se on yleisnimi. Samoin sana herra toimii uskonnollisessa kielessä erisnimenä, muutoin se on yleisnimi.

 
Planeettojen kaasukehässä on happea Maan lisäksi vain Marsilla ja Venuksella – –. (a) | – – auringon kiertäessä eläinrataansa kiertää maa auringon ympäri spiraalimaista kierrosta – –. (ou) | Hyppääjien maahantulo ei näy nauhalta, mutta sillä oli maassa useita silminnäkijöitä. (l) | – – kaikki tulisi vielä kääntymään hyvin päin, siitä ”pitäisi Herra huolen”. (l) | Kieli ei ole vain herra vaan myös palvelija. (yo)

Oman ryhmänsä muodostavat syklisesti toistuvien juhlapäivien nimet (juhannus, vappu), kuukausien ja viikonpäivien nimet (tammikuu, keskiviikko), kielten nimet (suomi, kiina) ja kansalaisten tai kansanryhmää edustavien ihmisten ja alueen asukkaiden nimitykset (suomalainen, britti): vaikka ne ovat viittauksessaan yksiselitteisiä, nimeäminen ei ole samassa mielessä identifioivaa kuin varsinaisten erisnimien tapauksessa.

 
Ne kusevat minne sattuu ja meuhkaavat yötunneille. Pahinta on vapusta juhannukseen. (l) | Asterix ilmestyy nyt savoksikin. (L) | Varsinkin avioerojen raatelemat suomalaiset ovat löytäneet Kauniista ja Rohkeista ihanteen itselleen. (yo) | Karayalcin kiisti, että Turkissa olisi lainkaan kurdivähemmistöä. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Substantiivit sanaluokkana

Substantiivien luokkia

Substantiivilauseke

Substantiivin määritteet ja täydennykset

Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet

Yleismerkityksisten substantiivien määritteet

Taipumaton substantiivimäärite

Tarkenteet

Genetiivimääritteet

Adjektiivimääritteet

Substantiivin adverbiaalit

Osa‑, ryhmä- ja mittasanat

Infinitiivilauseke ja lause substantiivin laajennuksina

Tilastotietoja NP:n rakenteesta

Erisnimet

Substantiivin adjektiivimainen käyttö

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot