Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Substantiivit > Substantiivien luokkia > Jaottomat ja jaolliset substantiivit > § 554 Jaottomat substantiivit: kynä, tyttö, astiasto, häät

§ 554 Jaottomat substantiivit: kynä, tyttö, astiasto, häät

Yleisnimet jaetaan karkeasti kahteen ryhmään sen mukaan, tarkoittavatko ne jaottomia vai jaollisia entiteettejä. Substantiivejakin kutsutaan näin jaottomiksi ja jaollisiksi. Jako ei ole ehdoton; myös näkökulma kuvattavaan tilanteeseen voi synnyttää tulkinnan entiteetin jaottomuudesta tai jaollisuudesta (» § 556).

Jaottomia ovat yksilöitävissä ja rajattavissa olevat entiteetit, joita ei voi jakaa. Niitä voi laskea, joten niitä kutsutaan myös laskettaviksi. Esimerkiksi tarkoitteeltaan konkreettiset ja selvärajaiset kynä, opiskelija, sakset ovat tällaisia. Niihin viittaavia olioita voi laskea, mutta ei jakaa osiin niin että osa edustaisi samaa kuin kokonaisuus. Jos esim. opiskelijan tai sakset jakaa osiin, osat eivät ole kuvattavissa sanoilla opiskelija tai sakset.

Koska jaottomat entiteetit ovat yksittäin laskettavia, ne voivat esiintyä monikollisina (kynät, opiskelijat) ja niiden yhteydessä esiintyviä määrän ilmauksia ovat lukusanat ja lukumäärän kvanttorit: kaksi opiskelijaa, monta ajatusta ja vastausta. Jaotontarkoitteiset substantiivit ovat kvantitatiivisesti määräisiä (» § 1421), mikä näkyy subjektin, objektin ja predikatiivin sijoissa: subjekti ja predikatiivi ovat yksikössä nominatiivissa, ja objektina on myöntömuotoisessa aspektiltaan rajatussa lauseessa totaaliobjekti (» § 931, 947):

 
Kynä on pöydällä. | Kynäni on hieno. | Löysin kynän.

Monet yksikkömuotoiset kollektiivisanat tarkoittavat jaottomia entiteettejä: useammasta osasta koostuva kokonaisuus kuten astiasto tai nuoriso hahmottuu yhdeksi kollektiiviseksi entiteetiksi (myös » § 179). Monikkomuodon astiat, nuoret sijasta käytetään siis yksikkömuotoista jaotontarkoitteista sanaa, jonka yhteydessä adjektiivipredikatiivi on yksikön nominatiivissa: Astiasto oli kallis; vrt. Astiat olivat kalliita (» § 557). Toisaalta jaottomiksi kokonaisuuksiksi mielletään myös monikkosanojen tarkoitteet, esim. häät, penkkarit (» § 558).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Substantiivit sanaluokkana

Substantiivien luokkia

Substantiivilauseke

Substantiivin määritteet ja täydennykset

Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet

Yleismerkityksisten substantiivien määritteet

Taipumaton substantiivimäärite

Tarkenteet

Genetiivimääritteet

Adjektiivimääritteet

Substantiivin adverbiaalit

Osa‑, ryhmä- ja mittasanat

Infinitiivilauseke ja lause substantiivin laajennuksina

Tilastotietoja NP:n rakenteesta

Erisnimet

Substantiivin adjektiivimainen käyttö

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot