Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Substantiivit > Substantiivilauseke > Tarkenteet > Interrogatiiviset, kvantifioivat ja indefiniittiset tarkenteet > § 570 Mitkä pronominit esiintyvät tarkennemääritteinä?

§ 570 Mitkä pronominit esiintyvät tarkennemääritteinä?

Interrogatiivisina tarkenteina esiintyvät interrogatiivipronominit kuka ja mikä sekä proadjektiivit millainen, minkälainen. Ne ovat substantiivin määritteistä ensimmäisinä ja määrittävät muuta lauseketta (» § 734, 1678).

(a)
[Kuka [itseään kunnioittava kirjailija]] enää kehtaa kirjoittaa teattereille uutta suomalaista näytelmää, – –. (l)
 
– – ryhmittymä on päättänyt ketkä kuusi tärkeintä johtajaa asetetaan ehdokkaiksi – –. (l) | – – millä muulla keinolla kyetään tavoittelemaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? (l) | – – [en] tiennyt missä kaikissa paikoissa pidetään puhelinkoppeja. (k) | Minkälaisia uusia piirteitä sana keskustelu on saamassa? (l)

Kvanttoripronominit kaikki, jokainen, kukaan, mikään sekä harva, jokunen, moni, usea, pari, muutama, joka toinen (» § 740) toimivat substantiivin kvantifioivina tai indefiniittisinä tarkenteina. Samalla paikalla esiintyvät myös indefiniittipronominit eräs, joku, jokin ja yksi. Kvantifioivia määritteitä ovat lisäksi sijassa kongruoivat numeraalit, esim. kahdelle pienelle lapselle (» § 772).

Kvantifioivat ja indefiniittiset määritteet ovat tarkentavia sillä tavoin, että ne ilmaisevat substantiivilausekkeen tarkoitejoukon koon tai muuten täsmentävät tarkoitejoukon lukumäärää, suhteellista kokoa tai jäsenten asemaa suhteessa muihin vastaavanlaisiin. Tavallisimmin ne sijaitsevat adjektiivi- tai partisiippimääritteiden edellä (b). Adjektiivi voi kuitenkin edeltää numeraalia silloin kun puhutaan jäännöksettömästi jostakin joukosta (c) (» § 790).

(b)
– – [harrastajat] kuvasivat auringonlaskuja kaikilta mahdollisilta kallioilta kaikissa mahdollisissa turistirysissä. (k) | – – jokaisen miehen sisällä asuu vain se yksi vanha aatami (l) | – – harvojen innostuneiden kokeilijoiden aikakaudesta on siirrytty massojen aikakauteen. (E) | Moni perinteikäs ja historiallisesti merkittävää aatesuuntaa edustava liike (l) | muutamat hassut kuvat (E) | – – [yritys] liikennöi kolmella omalla veturilla – –. (l)
(c)
Kaikkiaan suomalainen hankki joukkueelleen siis komeat kolme pistettä. (E)

Pronomineja harva ja muu voi edeltää määrite muutama, joku, jokunen: Muutamassa harvassa tapauksessa; joku harva snobbailija (E); muutamat muutkin nuoret säveltäjät (l). Kun lausekkeeseen sisältyy sekä universaalinen pronomini että numeraalimäärite, universaalinen on ensin:

(d)
Jokaiselle viidelle työryhmälle on annettu oma aihealue, – –. (l) | Kaikissa neljässä testiautossa ajoviima pyörteilee niskassa – –. (l) | Vähäinen susikanta ei anna mahdollisuutta myöntää pyyntilupaa puhutuille kaikille kuudelle sudelle, – –. (l)

Huom. Taivutusmuotoiset numeraalit muodostavat kvanttorimääritteiden joukossa omanlaisensa ryhmän. Numeraali on lausekkeessa määritteenä ja kongruoi edussanan kanssa sijassa ja luvussa, mutta luku on numeraalin vaikutuksesta yksikkö: kahdelle pojalle (vrt. *näille kahdelle pojille » § 1305). Nominatiivisijaiset numeraalit taas ovat lausekkeen edussanoja ja saavat partitiivisijaisen täydennyksen: Kolme lasta leikki pihalla; Tapasin eilen pari tuttua (» § 772).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Substantiivit sanaluokkana

Substantiivien luokkia

Substantiivilauseke

Substantiivin määritteet ja täydennykset

Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet

Yleismerkityksisten substantiivien määritteet

Taipumaton substantiivimäärite

Tarkenteet

Genetiivimääritteet

Adjektiivimääritteet

Substantiivin adverbiaalit

Osa‑, ryhmä- ja mittasanat

Infinitiivilauseke ja lause substantiivin laajennuksina

Tilastotietoja NP:n rakenteesta

Erisnimet

Substantiivin adjektiivimainen käyttö

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot