Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Substantiivit > Substantiivilauseke > Tilastotietoja NP:n rakenteesta > § 595 NP asiaproosassa, kirjallisuudessa ja keskustelupuheessa

§ 595 NP asiaproosassa, kirjallisuudessa ja keskustelupuheessa

Taustoittava pykälä

NP:n sisäinen rakenne on asiaproosassa hyvin erilainen kuin kaunokirjallisuudessa, ja molemmat poikkeavat keskustelupuheesta. Taulukossa 8 on esitetty suppean aineiston NP:iden rakenteelliset jakaumat. Tulokset ovat yksiselitteisiä pronominien ja paljaiden substantiivien osalta. Muuten saattaa esiintyä lievää horjuntaa sen suhteen, onko jokin esiintymä luokiteltu substantiiviksi, postpositioksi vai adverbiksi. Luvut ovat kuitenkin suuntaa antavia. Määritteisiin sisältyviä NP:itä ei ole laskettu. Näin mm. relatiivilause on luettu yhdeksi jälkimääritteeksi, mutta sen sisältämien NP:iden rakennetta ei ole otettu huomioon, esim. ilmaus tyttö, jonka takin taskussa on reikä on jälkimääritteellinen NP. Jos substantiivilla on sekä etu- että jälkimäärite, molemmat on laskettu; esim. ilmaus pieni tyttö, jonka takin taskussa on reikä on sijoitettu sekä ryhmään ”adjektiivi + substantiivi” että ”substantiivi + jälkilaajennus”. Tällaisia kaksoistapauksia ei analysoidussa aineistossa ollut paljon. Asiaproosan ja kaunokirjallisuuden otos on peräisin Parole-korpuksesta ja puhekielen otos Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen keskustelukorpuksesta; puhekielen otoksen on analysoinut ja laskenut Jenni Kuusisto.

Taulukko 8: NP:n rakenne eri tekstilajeissa
NP:n tyyppi Tekstilaji
  Asiaproosa Kaunokirjallisuus Vapaa keskustelu
  % n % n % n
Pelkkä substantiivi 32,1 653 46,5 967 21,9 790
Pronomini 9,5 194 16,6 344 48,0 1731
Adjektiivi/GEN + substantiivi 46,0 937 27,8 576 17,6 633
Substantiivi + jälkilaajennus 10,0 204 6,4 133 1,7 62
Muu 2,4 48 2,8 58 10,7 387
Yhteensä   2036   2078   3603
Sarake ”Muu” sisältää mm. kvanttori- ja numeraali-ilmauksia kuten paljon rahaa, kaksi tyttöä.

Vapaan keskustelun aineiston NP:istä (3603 kpl) merkittävä osa on pronomineja (48 %), ja substantiivitkin ovat usein määritteettömiä (21,9 %); yhteensä näitä yksisanaisia NP:itä on 70 %. Vastaava osuus on asiaproosassa 41,6 % ja kaunokirjallisuudessa 63 %. Etumääritteellisiä NP:itä on keskusteluainestossa vajaa viidennes (n. 17 %), mutta jälkimääritteellisiä – lähinnä relatiivilausemääritteellisiä – vain pari prosenttia. Seuraavassa näyte keskustelupuheen NP:istä.

 
V: Mut tiet nyt- nyt oon ihan sekasin oon just heränny olin nyt tuol nukkumassa ku oon ihan sekasin kenen kans ylipäänsä puhun
S: vähä arvelin et et tiedä kuka oon. Muistat ku tuota tuota oon Sinin kaveri?
V: Jaa?
S: Ja oot tuota. Me oltiin tuol Elites sillo ku me tultiin Ranskast Maran kans viime keväänä (p)

Asiaproosan aineistossa (2036 NP:tä) yleisyyssuhteet ovat hyvin erilaiset. Tyypillinen NP sisältää joko kongruoivan tai genetiivisijaisen etumääritteen (46 % kaikista NP:istä). Myös pelkkä substantiivi NP:nä on asiakielessä tavallinen (32,1 %). Pronominin käsittäviä NP:itä on selvästi vähemmän kuin keskusteluaineistossa (9,5 %). Jälkilaajennuksisia NP:itä eli relatiivilauseen, että-lauseen tai adverbiaalin sisältäviä on samoin kymmenisen prosenttia. Tekstilajista riippuen suhteet saattavat asiaproosan sisälläkin vaihdella. Esimerkiksi säädösteksteissä jälkilaajennuksia on suhteellisesti enemmän kuin muussa asiaproosassa, esim. päätös jätehuollosta, lupa siirtää jne. Seuraavassa tyypilliset näytteet lehti- ja säädöskielestä:

 
[Äänekosken kaupungin ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän neljä vuotta sitten käynnistämä teknillisen oppilaitoksen perustamishanke] on haudattu [kaikessa hiljaisuudessa]. [Rahapula] ja [valtion nuiva suhtautuminen] lannistivat [oppilaitoksen innokkaimmatkin kannattajat]. (l)
 
[Tällä päätöksellä] kumotaan [sosiaali- ja terveysministeriön 28.5.1975 antama päätös työsuojelutoimikuntien perustamisesta] ja [seuraavat työsuojeluhallituksen antamat päätökset koneiden ja laitteiden tyyppitarkastuksesta ja ilmoittamisesta] – –. (a)

Kaunokirjallisen aineiston 2078:sta NP:stä on paljaita substantiiveja 46,5 %. Tämä selittyy pitkälti sillä, että tekstit kertovat usein henkilöistä, joihin viitataan erisnimellä. Toiseksi yleisimpiä ovat määritteelliset substantiivit (27,8 %). Pronominien osuus (16,6 %) on keskustelupuheen ja asiakielen välimaastossa. Yksittäisten kirjailijoiden tyyleissä on huomattaviakin eroja. Seuraavassa näytteet kahdelta kirjailijalta:

 
Hitaasti [Merja] nousi [yläkertaan]. [Kirsi] oli vetänyt [ovensa] kiinni, mutta [Elinan] oli raollaan. [Kari] pelasi [tietokoneellaan], ei edes kuullut [hänen tuloaan]. [Merja] oli kuvitellut saavansa [lapsistaan] [kavereita], kun [ne] kasvaisivat isoiksi. Nyt [hän] oli yksinäisempi kuin koskaan aikaisemmin. [Kenelläkään] ei ollut [hänelle] [aikaa]. (k)
 
Sain maata [puoli tuntia], ennen kuin [Kaisu] tuli [talosta] ulos. [Se] talutti [kädestä] [poikaa, jonka olin kuullut sen täällä saaneen], [lapualaisen] tekemää. [Minulle] oli aikoinaan kerrottu [Floridaan], että [Kaisu] odotti täällä [lasta]; [Taisto] [sitä uutista] oli tuonut tultuaan [Suomesta, jossa oli käynyt peräämässä vanhoilta velallisiltaan saamisiaan]. [Kaisusta ja lapualaisesta] [sille] olivat kertoneet [kaikki] heti, kun [minusta] oli tullut [puhe] – –. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Substantiivit sanaluokkana

Substantiivien luokkia

Substantiivilauseke

Substantiivin määritteet ja täydennykset

Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet

Yleismerkityksisten substantiivien määritteet

Taipumaton substantiivimäärite

Tarkenteet

Genetiivimääritteet

Adjektiivimääritteet

Substantiivin adverbiaalit

Osa‑, ryhmä- ja mittasanat

Infinitiivilauseke ja lause substantiivin laajennuksina

Tilastotietoja NP:n rakenteesta

Erisnimet

Substantiivin adjektiivimainen käyttö

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot