Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Substantiivit > Erisnimet > Erisnimien määritteet > Nimikemääritteet > Taipumaton nimikemäärite > § 600 Nimikemäärite vs. muut määritteet substantiivilausekkeessa

§ 600 Nimikemäärite vs. muut määritteet substantiivilausekkeessa

Rakenteellisesti taipumattoman nimikemääritteen ja erisnimen (presidentti Haloselle) suhde vastaa suhdetta taipumattoman etunimen ja taipuvan sukunimen välillä: [Maria Jotunin] syntymäkoti. Taipumaton nimikemäärite ja erisnimi tai etu- ja sukunimi muodostavat siis substantiivilausekkeen, NP:n. Sanojen suhde on niin kiinteä, että sitä voi rakenteen kannalta verrata yhdyssanaan: tyttöenergiaa. Nimikemäärite voikin joskus esiintyä myös yhdyssanan määriteosana, esim. mestari-Matti. Vastaava syntaktinen suhde vallitsee taipumattoman nominin ja substantiivin välillä: pikku tyttöä (» § 586). Yhdessäkään tapauksessa väliin sijoittuva määrite tai liitepartikkeli ei ole mahdollinen.

 
[presidentti [Haloselle]]NP kiireiselle presidentti Haloselle *presidenttikin Halonen
[Maria [Jotunin]]NP nuorelle Maria Jotunille *Mariapas Jotuni
[pikku tyttöä]NP mukavaa pikku tyttöä *pikku mukava tyttö
[tyttöenergiaa]NP vauhdikasta tyttöenergiaa *tyttökinenergia

Henkilönnimi voi myös saada genetiivimääritteekseen sukunimen: Jotunin Maria (vrt. *Halosen presidentti).

Toisaalta nimikkeellä voi olla oma määrite, etunimellä ei. Adjektiivin merkityksestä riippuen määritettävänä on joko nimike tai nimikkeen ja nimen muodostama kokonaisuus. Esimerkissä (a) adjektiivi kiireinen määrittää koko muuta lauseketta, mutta sellaisten temporaalissävyisten adjektiivien kuin nykyinen, entinen määritettävänä on nimikkeen tapauksessa pelkkä nimike ja nimen tapauksessa koko etu- ja sukunimen muodostama yhtymä (b). Nykyinen presidentti kontrastoituu entiseen presidenttiin, mutta nykyinen Tarja Halonen kontrastoituu samaan henkilöön, joka on ollut joko aiemmin toisenniminen tai mahdollisesti toisenlainen. Nimike voi saada myös oman genetiivimääritteen, sukunimen kanssa esiintyvä etunimi ei (c).

(a)
kiireinen [presidentti Tarja Halonen] | kiireinen [Tarja Halonen]
(b)
[[nykyinen presidentti] Tarja Halonen] | [nykyinen [Tarja Halonen]]
(c)
[Tasavallan presidentti] Tarja Halonen | *[Tasavallan Tarja] Halonen

Muu kuin ihmistarkoitteinen nimikemääritteellinen entiteetti (esim. hotelli Viru) voidaan paikantaa joko etuasemaisen genetiivimääritteen tai jälkiasemaisen paikallissijaisen määritteen avulla: Tallinnan hotelli Virun rakentamisen myötä (l); Hotelli Viru Tallinnassa nosti Revon julkisuuteen (l).

Huom. Sellaiset sanat kuin setä, mummo, täti esiintyvät genetiivimääritteen kanssa, mutta eivät juuri nimikemääritteinä:

 
Lapsuudestaan Erkki Tuomioja muistaa ”Kekkosen sedän”, joka oli kotona usein nähty vieras – –. (l) | Saarisen mummo | Palanteen täti | ?setä Kekkoselle | *mummo Saarisen

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Substantiivit sanaluokkana

Substantiivien luokkia

Substantiivilauseke

Substantiivin määritteet ja täydennykset

Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet

Yleismerkityksisten substantiivien määritteet

Taipumaton substantiivimäärite

Tarkenteet

Genetiivimääritteet

Adjektiivimääritteet

Substantiivin adverbiaalit

Osa‑, ryhmä- ja mittasanat

Infinitiivilauseke ja lause substantiivin laajennuksina

Tilastotietoja NP:n rakenteesta

Erisnimet

Substantiivin adjektiivimainen käyttö

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot