Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Substantiivit > Erisnimet > Erisnimien määritteet > Nimikemääritteet > Nimikemäärite ja appositiosuhde > § 601 Nimikkeen taipuminen ja ilmauksen kokonaisrakenne

§ 601 Nimikkeen taipuminen ja ilmauksen kokonaisrakenne

Kun nimike saa oman määritteen, esim. päivystävä palomestari, Venäjän presidentti, tästä kokonaisuudesta koostuva NP voi kongruoida jäljessä seuraavan erisnimen kanssa, joka muodostaa oman NP:nsä.

(a)
[Päivystävän palomestarin] [Keijo Mökkösen] mukaan palo oli saanut alkunsa useista eri pesäkkeistä. (L) | Ilves Pontikan alkoholipitoisuus on 38 prosenttia, eli sama kuin suomalaisten ”kansallisjuomalla” Koskenkorvalla. (l) | Mattilan väitöskirjassa paneuduttiin turistiripuliin suositussa turistikohteessa Marokon Agadirissa. (l)

Tällaisissa rakenteissa kumpikaan NP ei määritä toista, mutta ne eivät myöskään ole rinnasteisia vaan toisiinsa nähden appositiosuhteessa (» § 1059). Kumpikin NP viittaa samaan tarkoitteeseen: päivystävä palomestari on Keijo Mönkkönen ja suomalaisten kansallisjuoma on Koskenkorva. Appositiosuhteen jäseninä nimike ja erisnimi ovat kumpikin lauseyhteyden edellyttämässä muodossa (» § 1308).

Silloin kun taipumattoman nimikemääritteen ja taivutusmuotoisen erisnimen edellä on erisnimen kanssa kongruoiva adjektiivimäärite, esim. siilinjärveläisellä rehtori Ruohosella, adjektiivi hahmottuu rakenteellisesti nimikkeen ja erisnimen muodostaman kokonaisuuden yhteiseksi määritteeksi. Erisnimi on siis lausekkeen edussana.

(b)
italialaisen [huippusuunnittelija Gianni Versacen] uusi mainoskampanja (L) | Kuopiolaisesta poliisikoira Akusta tulee Suomen ensimmäinen sankarikoira. (L)

Taipumattoman nimikemääritteen edellä voi olla myös genetiivimäärite:

(c)
Palestiinan presidentti Jasser Arafatia vastustavat sissit (L) | Kuka oli Ison-Britannian kuningatar Viktorian aviomies? (L) | Tasavallan presidentin lehdistöpäällikkö Maria Romantschukin mukaan siviilivihkiminen järjestettiin Mäntyniemessä iltapäivällä. (L) | Madagaskarin pääkaupunki Antananarivoa kutsutaan myös nimellä Tana. (E) | – – hinta sisältää aamiaiset kahden hengen huoneissa kolmen tähden hotelli Bostonissa – –. (L)

Tällöin ensisijainen tulkinta on, että genetiivimäärite on vain nimikkeen määrite (d). Kuitenkin ilmauksen rakenteen kannalta on mahdollista katsoa genetiivimäärite kokonaisuuden yhteiseksi määritteeksi (e).

(d)
[Palestiinan presidentti] [Jasser Arafatia]
(e)
[kolmen tähden [hotelli Bostonissa]]

Erisnimellä saattaa olla useampikin nimikemäärite. Ne voivat olla keskenään rinnasteisia, esim. pyhäjärvinen metsäkoneyrittäjä, reservin luutnantti Martti Kauranen (L), komitean puheenjohtaja taiteilija Markku Reunanen (l). Silloin kun toinen nimikkeistä taipuu ja toinen ei, taipumaton kuuluu samaan lausekkeeseen nimen kanssa, ja tämä laajempi lauseke on appositiosuhteessa taipuvaan nimikelausekkeeseen, esim. Instituutin johtajalla professori Matti Otalalla (l). Myös taipuvat nimikemääritteet ovat keskenään appositiosuhteessa: – – teema ja viesti on oltava, kuuluu Antwerpenin kulttuurivuoden johtajan, kuulun teatterimiehen Eric Antoniksen neuvo (l).

Huom. 1. Tittelien taivutusta ja välimerkitystä koskevista kielenhuollon kannoista ks. esim. Räikkälä 1991.

Huom. 2. Paikannimi voi itse toimia yleisnimen genetiivimääritteenä tunnisteen tehtävässä: Juankosken kaupunki, Kolarin kunta, Naurun saarivaltio (» § 574).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Substantiivit sanaluokkana

Substantiivien luokkia

Substantiivilauseke

Substantiivin määritteet ja täydennykset

Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet

Yleismerkityksisten substantiivien määritteet

Taipumaton substantiivimäärite

Tarkenteet

Genetiivimääritteet

Adjektiivimääritteet

Substantiivin adverbiaalit

Osa‑, ryhmä- ja mittasanat

Infinitiivilauseke ja lause substantiivin laajennuksina

Tilastotietoja NP:n rakenteesta

Erisnimet

Substantiivin adjektiivimainen käyttö

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot