Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit > Komparatiivi > Yleistä > § 635 Komparatiivi ja vertailukohdan ilmaisutavat

§ 635 Komparatiivi ja vertailukohdan ilmaisutavat

Komparatiivi ilmaisee, että ominaisuuden aste on vertailtavalla suurempi kuin vertailukohdalla. Komparatiivijohtimen liittäminen sanaan lisää vertailumerkityksen myötä sen valenssiin yhden jäsenen, vertailukohdan ilmauksen. Tämä on siis komparatiivijohdoksen täydennys.

 
Vertailtava Vertailukohdan ilmaus  
Hän on nopeampi sinua ~ kuin sinä ~ kuin ennen.  
Toinen kirjasi on parempi kuin ensimmäinen.  
Tuo tyttö laulaa kaikkia muita paremmin.
Tuo tyttö laulaa meistä kahdesta paremmin.

Yleiskäyttöinen vertailukohdan ilmaus on kuin-rakenne, joka koostuu vertailukonjunktiosta kuin ja sitä seuraavasta lausekkeesta, lausekkeista tai lauseesta: kohteliaampi kuin sinä; paremmin kuin (mitä) kukaan osasi toivoakaan. Kuin-rakenne ei välttämättä ole komparaatiojohdoksen välittömässä yhteydessä:

(a)
Minulla on [parempi kynä] käytössäni kuin sinulla.

Vertailukohtaa ilmaistaan myös adjektiivin tai adverbin edessä sijaitsevalla partitiivisijaisella lausekkeella: Hän on sinua kohteliaampi; Hän juoksee isäänsäkin nopeammin. Vaikka partitiivi-ilmaus ja kuin-rakenne ovat tietyissä tapauksissa keskenään vaihtoehtoisia, niiden käyttöehdoissa on eroja (» § 636637; kuin-rakenteesta lähemmin » § 11721176). Vertailukohtaa ilmaistaan myös elatiivirakenteella, esim. Hän on lapsista vanhempi; Nopeammin meistä kahdesta suoriutui Maija (» § 643) sekä partikkelin yhä avulla (» § 640).

Vertailukohdan ilmaus voi puuttua lauseesta mutta olla kuitenkin pääteltävissä kontekstista:

(b)
Sponsorointi on uhanalaista. Laman tultua se romahti Suomessa, mutta on taas nousussa. Ulkomailla, jossa perinne on pidempi, notkahdus oli pienempi. (l) | Näppäimistön tuntuma on hyvä, joskin menu- ja nuolinäppäimet saisivat olla suurempia. (l) | Välistä minusta tuntuu, että olisi parempi, ettei tästä meidän jutusta olisi tullutkaan tälläistä, – –. (k) | Puhumme tästä kaikesta myöhemmin. Nyt tarvitsisin vähän apua. (k)

Jos pääteltävääkään vertailukohtaa ei ole, komparatiivi voi tarkoittaa ominaisuuden korkeahkoa astetta. Tällaisen moderatiivisen tulkinnan saattavat saada mm. sanat vanhempi (nais- ~ mieshenkilö), useampi, harvemmin (c) sekä affektissävyiset kin-liitteelliset tapaukset (d).

(c)
Mies ei saa käyttää hametta eikä vanhemman naisen sovi kulkea liian lyhyessä hameessa. (l) | Näyttöä demokratisoitumisesta saadaan ensi kesän paikallisneuvostojen vaaleissa, joihin on tulossa useampia ehdokkaita. (l) | Nykyisin en lotkauta korvaanikaan kesäisille juttupyynnöille, harvemmin syksyisillekään. (k)
(d)
Se ojentaa minullekin [vettä] kuin kyseessä olisi hienompikin tervetuliaismalja. (k) | Onko se joku isompikin jobbari? (k) | Käsitteet ovat vain niin hankalia, että vähemmästäkin menee poliitikon pää pyörälle. (l)

Komparatiivi on kiteytynyt sellaisissa ilmaustyypeissä kuin ei hassumpaa, ei ihmeempää sekä eräissä virkanimikkeissä: vanhempi, nuorempi lehtori.

Pronominien partitiivimuodot sitä ja mitä muodostavat komparatiivin kanssa vertailevan yhdyslauseen, jolla ilmaistaan riippuvuussuhdetta kahden ominaisuuden asteen välillä:

(e)
Jopa opettajat ovat oppilaisiinsa sitä tyytymättömämpiä mitä alemmas hierarkiassa mennään. (l) | Mitä kauemmas vuosissa mennään, sitä kivemmalta muoti tuntuu ja näyttää, – –. (l)

Vertailukohdan ilmaisimena voi toimia possessiivisuffiksi; mahdollinen vastine on partitiivisijainen itse-pronomini:

(f)
Oli luonnollista, että vähän isommat hoitivat pienempiään. (k) ~ itseään pienempiä | Niinpä hän on yhä sellaisessa kunnossa, että kelpaa rohkaisevaksi malliksi nuoremmilleen: – –. (l) | Mutta toivokaamme, että hän ottaa paremmistaan oppia – –. (k)

Huom. Eräissä puhutun kielen varianteissa käytetään kuin-sanan tapaan sanaa mitä: Uskoisin, että taso on parempi mitä moni kuvittelee. (E)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot