Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Taivutustyypit > Nominit > Nominien vartalot ja taivutustyypit > § 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali

§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali

Asetelmassa 28 on sellaisia kaksivartaloisia nomineja, joilla on lyhytvokaalinen vokaalivartalo. Osalla on konsonanttivartalo yksikön partitiivissa ja monikon genetiivissä, osalla vain yksikön partitiivissa.

Asetelma 28: Kaksivartaloisia nomineja, vokaalivartalon lopussa -V
Vartalon lopussa Y NOM Y GEN Y PAR Y ILL M GEN M PAR M ILL
e jäsen jäsenen jäsentä jäseneen jäsenten ~ jäsenien jäseniä jäseniin
  avain avaimen avainta avaimeen avainten ~ avaimien avaimia avaimiin
  nainen naisen naista naiseen naisten ~ naisien naisia naisiin
  rikos rikoksen rikosta rikokseen rikosten ~ rikoksien rikoksia rikoksiin
  neljäs neljännen neljättä neljänteen neljänsien neljänsiä neljänsiin
  uutuus uutuuden uutuutta uutuuteen uutuuksien uutuuksia uutuuksiin
i : e kieli kielen kieltä kieleen kielten ~ kielien kieliä kieliin
  vesi veden vettä veteen vesien (~ vetten) vesiä vesiin
  lohi lohen lohta loheen lohien lohia lohiin
A mauton mauttoman mautonta mauttomaan mauttomien mauttomia mauttomiin
  suurin suurimman suurinta suurimpaan suurimpien suurimpia suurimpiin

Jäsen-sanan tavoin taipuviin nomineihin kuuluu yksikön nominatiivissa soinnilliseen dentaaliin päättyviä sanoja: en-loppuisia kuten siemen, joutsen, Ar-loppuisia kuten tytär, sisar, tarjoilijatar sekä el-loppuisia kuten sävel ja nivel. Monet el-loppuisista sanoista samoin kuin taival- ja manner-tyyppiset sanat taipuvat joko kuten jäsen lyhytvokaalisina (esim. kyynele-n) tai sitten niiden paradigma sekoittuu vartaloltaan pitkävokaaliseen tuote‑, mantere-tyyppiin (kyynelee-n » § 70).

Taivutukseltaan sanan avain tyyppisiä in : ime-vartaloita ovat esim. helistin, paahdin, sierain, eläin; joukkoon kuuluu myös muutama An-loppuinen sana: hapan, sydän. Nominatiiviltaan nen-loppuisten sanojen taivutusvartalossa on s: nainen : naise- : nais‑.

Nominatiiviltaan s-loppuisiin sanoihin kuuluvat ominaisuudennimet kuten uutuus, äitiys, rakkaus, vapaus, oikeus, raittius, yksinhuoltajuus, unettomuus, lihavuus (» § 175). Niillä on yksikön vartalon lopussa d : t-vaihtelua (rakkaude- : rakkaut-), ja monikossa ne taipuvat samaan tapaan kuin rikos-tyypin sanat. Rikos-taivutustyypin nomineita ovat paitsi verbikantaiset teonnimet kuten suomennos, vastaus, venytys (» § 232234) ja slangijohdokset kuten kalkkis, mahis (» § 217) myös monet muut s-loppuiset substantiivit, esim. lihas, neljännes, aines, jänis (varas-tyypistä » § 68 asetelma 30). Rikos-tyypin nomineilla on muista s-loppuisista poiketen monikon genetiivissä myös konsonanttivartaloinen muoto. Lisäksi nominatiiviltaan s-loppuisia ovat järjestysluvut (neljäs).

Kaksivartaloiset i : e-nominit eivät muodosta taivutukseltaan yhtenäistä ryhmää. Sanan kieli tavoin taipuvilla li-, ni- ja ri-loppuisilla nomineilla kuten tuuli, huoli, pieni, ääni, saari, suuri konsonanttivartalo on mahdollinen sekä yksikön partitiivissa (kieltä, pientä) että monikon genetiivissä (pienten, kielten). Osa mi-loppuisista i : e-nomineista on kaksivartaloisia, esim. liemi, niemi, taimi. Muutamista kaksivartaloisista sanoista esiintyy myös vokaalivartaloista yksikön partitiivia, esim. niemeä, toimea (» § 87). Lohi-taivutustyypin sanoilla kuten tuohi, tiili, moni ja vesi-taivutustyypin sanoilla kuten uusi, täysi, tosi, kuukausi on konsonanttivartalo vain yksikön partitiivissa (paitsi vesi-tyypillä sanonnoissa, esim. kätten työt » § 85). si-loppuiset i : e-nominit sisältävät lisäksi t : s-vaihtelua – lukuun ottamatta sanoja jousi, kusi, kuusi (puu). (Omanlaisiaan sanoja ovat lapsi, veitsi, peitsi, yksi ja kaksi, joiden konsonanttivartalossa klusiilin ja s:n yhtymää vastaa yksinäiskonsonantti: las-ta, veis-tä, kah-ta.)

Kaksivartaloisia A-vartaloita ovat karitiiviadjektiivit (mauton, peloton) ja kieltopartisiipit (arvaamaton) sekä superlatiivit (suurin, kaunein).

Huom. Muutamilla sanoilla on erityisvaihtelua, esim. vasen : vasempa‑, lämmin : lämpimä‑, kevät : kevää‑, tuhat : tuhanne‑, mies : miehe-. Perussanakirjassa nämä on luettu omiksi taivutustyypeikseen. Tässä katsauksessa niitä ei ole otettu mukaan tyyppikuvaukseen.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot