Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Adverbit > Adverbi ja muut sanaluokat > Adverbi ja partikkeli > § 680 Adverbin ja partikkelin eroja ja yhtäläisyyksiä

§ 680 Adverbin ja partikkelin eroja ja yhtäläisyyksiä

On joukko sanoja, joita käytetään sekä adverbina että partikkelina. Adverbien ja partikkelien tyyppitapaukset eroavat toisistaan selvästi. Tyypillinen adverbi voi esiintyä lauseessa määritteettömänä (paljon, kallellaan) tai määritteellisenä (hyvin paljon, täysin kallellaan). Se muodostaa adverbilausekkeen. Partikkeli puolestaan ei saa määritettä eikä muodosta lauseketta. Partikkeli on liitynnäinen, jolla on ilmauksessa fokusoiva tai diskurssitehtävä. Adverbeja voi myös rinnastaa keskenään, partikkeleita ei. (» § 794.)

 
Adverbi Partikkeli
Söin nopeasti ~ hyvin nopeasti. Syön vain sen ~ *hyvin vain.
Olin väsyksissä ~ tosi väsyksissä. Joo, se ny oli tota vähä niiku pyöree nääs.
aamuisin ja iltaisin *hyvin ja oikein mukava

Keskeinen adverbia ja partikkelia erottava tekijä on myös komparoituminen. Partikkeleilla ei ole komparaatiomuotoja, kun taas adverbeista monilla on, esim. kauemmin, parhaiten (» § 375376). Lisäksi useilla adverbeilla esiintyy kahden tai kolmen, jopa kuudenkin sijan taivutussarja. Partikkelit puolestaan eivät taivu lainkaan – sellaisissa tapauksissa kuin Asiassa on monta muttaa on sanaa mutta käytetty substantiivina.

Aivan kaikki adverbitkaan eivät voi saada määritettä. Tällaisia ovat deiktiset adverbit kuten täällä ja huomenna sekä interrogatiiviset adverbit: *hyvin täällä, ?aivan täällä, *aivan huomenna, *ihan missä? Ne toimivat kuitenkin lauseessa selvästi adverbiaalin tehtävässä tyypillisten adverbien tavoin. Lisäksi eräät modaaliset sti-loppuiset sanat ovat sikäli partikkelimaisia, etteivät ne saa määritettä: ?hyvin tiettävästi, *erittäin tietysti; vrt. hyvin todennäköisesti. Ne toimivat lauseessa kuitenkin kommenttiadverbiaalina samaan tapaan kuin esim. selvästi adverbeiksi luokitettavat sanat varmasti, todennäköisesti tai mahdollisesti. Merkityksensä ja itsenäisen syntaktisen käyttäytymisensä puolesta selvien modaalisten adverbien lähisukulaisia ovat myös sanat ehkä ja kieltämättä, joilla ei voi olla omaa määritettä. Semanttisesti elementtejä yhdistää kuitenkin modaalisuus: niiden avulla puhuja esittää arvionsa siitä, onko puheena oleva asiaintila todellinen, mahdollinen tai toivottava vai ei. Tässä mielessä ne ovat kommentoivia lauseen määritteitä. Sanaluokkajaossa ne sijoittuvat joka tapauksessa adverbien ja partikkeleiden välimaastoon.

Myös monien määrää ilmaisevien sanojen yhteydessä kysymys sanaluokasta on käytännössä varsin epäolennainen, esim. täsmälleen ~ juuri viisi, alle ~ lähes viisi (» § 656663). Tavallisesti niitä käytetään keskenään samalla tavoin.

Monet vajaaparadigmaiset tai taipumattomat sanat muodostavat verbien kanssa enemmän tai vähemmän kiinteitä yhtymiä:

 
ottaa mukaan, oppia ulkoa, mennä vastaan, ajaa takaa; jäädä ilman ~ paitsi, lukea läpi, paistaa läpi, lähteä pois, puhua ympäri, mennä ympäri.

Näissä konstruktioissa sanat vastaan, takaa, ulkoa eivät saa omaa määritettä, siksi niitä voi pitää verbipartikkeleinakin. Sen sijaan muilla voi olla ainakin intensiteettimäärite: jäädä ihan ilman, puhua kokonaan ympäri. Näin ne ovat enemmänkin verbiin liittyviä adverbeja. (» § 455; yhdysverbeistä » § 430.) Monet kyseisistä sanoista toimivat adpositioinakin.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Yleistä

Adverbien merkitystehtäviä

Paikan adverbit

Ajan adverbit

Tavan adverbit

Määrän adverbit ja partikkelit

Intensiteettisanat: melko, erityisen

Kommenttiadverbit ja ‑partikkelit

Pronominivartaloisten adverbien tehtäviä

Adverbilauseke

Adverbi ja muut sanaluokat

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot